Uutiset / 16.03.2016

Journalistiliitto: Pelon lietsomisen on loputtava

Uhkaukset kohdistuvat Journalistin kyselyn mukaan tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Eniten uhkauksia ja vihaviestejä tulee maahanmuuttoaiheiden käsittelystä. Noin 40 prosenttia uhkauksia saaneista ilmoitti niiden liittyneen tähän aihepiiriin.

Journalisteista noin 70 prosenttia sanoi työnantajansa suhtautuvan turvallisuusasioihin joko neutraalisti tai hyvin. Kuitenkin joka viides kertoi työnantajan suhtautuvan uhkailuihin välinpitämättömästi.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho vaatii jokaisen työnantajan ymmärtävän, miten vakavasta asiasta uhkailuissa on kysymys sekä yksittäisten journalistien että riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.

”Nyt liian moni joutuu seisomaan yksin juttunsa takana. Mitä kiistellympi asia, sitä vahvemmin työnantajan on oltava työntekijänsä tukena. Muuten vaarana on, että tulenarat asiat jäävät uutisoimatta.”

Varsinkin freelancejournalistit jäävät usein vaille työnantajan tukea uhkailluksi tullessaan. Journalistiliitto korostaa, että sen lakimiespalvelut ovat kaikkien jäsenten käytettävissä.

Journalistin kyselyn mukaan vain noin pari prosenttia uhkauksista on päätynyt poliisin käsittelyyn. Vakavistakaan uhkauksista ei ole seurannut aina edes esitutkintaa. Helsingin kihlakunnansyyttäjä päätti alkuvuodesta, että ”voimakkaita mielipiteitä herättävien aiheiden kohdalla” tehdyt loukkaukset eivät johda jatkotoimenpiteisiin. Kihlakunnansyyttäjän mukaan journalistit ovat julkisessa ammatissa, ja heidän on siksi kestettävä myös uhkauksia.

”Valtakunnansyyttäjän on linjattava, että uhkailu ei ole milloinkaan sallittua. Sen kestäminen ei kuulu journalistin ammattiin. Asiallinen arvostelu kuuluu asiaan, henkilökohtaisuudet eivät”, Aho sanoo.

Journalistiliitto muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on erityisesti korostanut valtion velvollisuutta toimia silloin, kun sananvapauden käyttäjää uhkaillaan väkivallalla. Journalistien ammattikunta on sananvapauden toteutumisen kannalta avainasemassa. Journalisteihin kohdistuvan uhkailun rangaistavuuskynnys ei voi olla korkeammalla kuin muilla ammattiryhmillä.

Journalismilla on demokratiassa keskeinen rooli vallan vahtikoirana. Pyrkimys häiritä tai estää journalistia tekemästä tätä työtä on hyökkäys demokratiaa vastaan.

”Myös muut ammattiryhmät ovat jo pitkään joutuneet kärsimään uhkailusta, muun muassa sosiaaliviranomaiset, poliisit, poliitikot.. Tämän on yksinkertaisesti aika loppua. Poliisin on tutkittava ja syyttäjän syytettävä”, Hanne Aho sanoo.

Linkki Journalistin kyselyyn


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.