Uutiset / 09.10.2018

Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat: Itsensätyöllistäjille mahdollisuus työehtosopimustoimintaan

Työministeri Jari Lindström kutsui av-käännösalan toimijoita keskustelemaan neuvotteluoikeudesta. Kuvassa (vas.) Akavan Erityisalojen Helena Lamponen, työministeri Jari Lindström, av-kääntäjä Juhana Korhonen, Käännösalan asiantuntijoiden Hanna Gorschelnik ja Journalistiliiton Petri Savolainen. Kuva:
Näennäisesti itsenäisille ammatinharjoittajille tulee sallia mahdollisuus neuvotella omista työehdoistaan kollektiivisesti, ehdottavat Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat. "Yhä enemmän on olemassa eurooppalaisia esimerkkejä, joissa on hyväksytty itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus työnteonehdoistaan. Näin pitäisi tehdä myös Suomessa", sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. EU:n kilpailuoikeus antaa itsensätyöllistäjien työehtosopimustoimintaan tietyissä rajoissa mahdollisuuden, joka tulisi hyödyntää. Tes-toiminta on EU:n kilpailuoikeuden mukaan mahdollista ”toimeksiantajistaan riippuvaisille, palkansaajaan rinnastettavassa tilanteessa oleville eli näennäisesti itsenäisille ammatinharjoittajille”, toteaa Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen. Yleisradion freelancereiden Yhtyneet-työehtosopimuksessa on jo neuvoteltu ja sovittu myös toimeksiantoperusteisen työn palkkioperusteita. Itsensätyöllistäjien ja erityisesti av-käännösalan neuvottelutoiminta oli teemana tänään työntekijä- ja työnantajapuolen ns. pyöreän pöydän tapaamisessa, jonka oli kutsunut koolle työministeri Jari Lindström. Tapaamisen taustalla oli nopeasti muuttunut tilanne av-käännösalalla. Kääntäjistä osa on työsuhteisia, osa työsuhteisia freelancereita ja osa yrittäjiä tai ammatinharjoittajia. Työsuhteessa tehtävä käännöstyö on vähentynyt. Työtä tarjotaan alihankintana ja kääntäjien palkkiotaso on alentunut merkittävästi. Käännöspalveluja tarjoavien yritysten näkökulmasta muun muassa ulkomaisten alustatoimijoiden tulo alalle on heikentänyt yritystoiminnan edellytyksiä. Nykyinen av-käännöstoimistojen työehtosopimus on voimassa 31.1.2019 saakka. Työehtosopimus koskee työsuhteisia työntekijöitä ja myös työsuhteisia freelancereita. Viime työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäjärjestöt esittivät työehtosopimuksen soveltamisen laajentamistatoimeksiantoperusteella työtä tekeviin freelancereihin, jotka tekevät työtään työntekijöihin rinnastettavassa tilanteessa. "Asia kariutui työnantajatoimistojen yllättävän vahvaan vastustukseen, jota perusteltiin kilpailuoikeuden asettamilla rajoitteilla. Ennen neuvotteluja käydyissä keskusteluissa toimistot olivat kuitenkin itse esittäneet tämän asian ottamista käsittelyyn. Mielestämme asia tulisi ottaa uudelleen neuvottelupöytään seuraavalla kierroksella", sanovat Petri Savolainen ja Helena Lamponen. Mukaan työ- ja elinkeinoministeriön keskusteluun oli kutsuttu työntekijäjärjestöistä Journalistiliitto, Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistys Käännösalan asiantuntijat sekä työnantajapuolelta Medialiitto. Alan yrityksistä paikalla olivat BTI Studios Oy, Pre-Text Oy ja Stellar Text Oy. Lisäksi tilaisuuteen osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajat.

Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.