Kannanotot / 29.01.2018

Journalistiliitto: Aktiivimallia korjattava ja ohjeita tarkennettava

Suomen Journalistiliitto pitää työttömyysturvan aktiivimallia keskeneräisenä. Julkisessa keskustelussa esillä olleiden valuvikojen korjaamisen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön on tarkennettava malliin liittyviä ohjeita luoville aloille. Aktiivimalli edellyttää työttömältä työnhakijalta 18 tuntia palkkatyötä tai 241,04 euroa yritystoiminnan ansiota noin kolmen kuukauden aikana. Palkan määräytyessä työajan perusteella sovelletaan aktiivimallissa 18 tunnin sääntöä. Projektiluonteisissa luovien alojen työsuhteissa työssäoloa arvioidaan taas palkkatulon perusteella. Palkkatulon pitää olla vähintään 271,51 euroa. Summaa ei kuitenkaan löydy ministeriön verkkosivuilta. Sitä ei myöskään ole avattu, tarkoitetaanko yritystoiminnan ansioilla laskutettavaa loppusummaa vai sivukulujen jälkeen jäävää verotettavaa tuloa. Summan pitäisi tarkoittaa laskutusta, sillä esimerkiksi yksittäisestä juttupalkkiosta on käytännössä mahdoton erottaa juuri siihen kohdistuvia toiminnan sivukuluja.

Työllistymistä edistäviin palveluihin joustavuutta

Journalistiliiton mielestä aktiivimallin tarkoittamaksi työllistymistä edistäväksi palveluksi pitäisi voida joustavasti laskea muidenkin kuin työvoimaviranomaisten järjestämiä palveluita. Esimerkiksi Journalistiliitto ja sen jäsenyhdistykset järjestävät täydennyskoulutusta ja uravalmennusta, jotka voivat edistää journalistien työllistymistä jopa tehokkaammin kuin TE-toimiston palvelut.

Velvoitteita myös työnantajille

Hallituksen talous- ja työllistämistoimiin liittyvät velvoitteet ovat kohdistuneet lähes yksinomaan työntekijöihin. Työnantajat ovat sen sijaan saaneet esimerkiksi veroihin ja erilaisiin sosiaaliturvamaksuihin liittyviä helpotuksia. Journalistiliiton mielestä työnantajalta pitäisi edellyttää aktiivisia työllistämistoimenpiteitä.

Mielenilmaukseen omalla ajalla

SAK järjestää aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen Helsingissä perjantaina 2. helmikuuta. Journalistiliitto ei osallistu siihen. Lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimusten mukaan työtaistelut on kielletty. Mielenilmaukseen osallistuminen työajalla lasketaan työtaisteluksi. On tärkeää, että tiedotusvälineet raportoivat yhteiskunnallisista asioista myös poikkeustilanteissa. Myös Yleisradion ohjelmatyöntekijät YOT suosittelee, että Ylen työntekijät tukisivat mielenilmausta tekemällään työllä, joka mahdollistaa esteettömän tiedonkulun. Omalla ajallaan mielenilmaukseen voi osallistua kuka tahansa.   Lisätietoja: Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen petri.savolainen@journalistiliitto.fi, p. 050 534 2485 Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho hanne.aho@journalistiliitto.fi  

Katso myös

Kaikki uutiset

Vapaa tiedonvälitys ei toteudu Gazassa: journalistien tappamisen on loputtava  

Konflikti Gazassa on tuottanut mittaamattoman määrän kärsimystä ja tuhoa siviiliväestölle yhdeksän viime kuukauden aikana. Gazasta on muodostunut tiedonvälityksen musta-aukko. Humanitaarisen katastrofin todellista laajuutta ja inhimillistä hätää ei voi ymmärtää ilman journalistien aktiivista raportointia. Siksi on välttämätöntä taata edellytykset journalistien mahdollisimman vapaalle ja turvalliselle toiminnalle sotimisesta riippumatta. Tätä edellyttää myös kansainvälinen oikeus. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on […]

Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen

Älä anna kulttuurin kadota -kampanja vaatii päättäjiä säilyttämään oikeudenmukaisen yksityisen kopioinnin hyvityksen. Hallituksen kehysriihen päättämä leikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan olisi luovan alan järjestöjen mukaan perusteeton ja tuhoisa kulttuuritarjonnalle ympäri Suomen. Journalistiliitto on mukana kampanjassa.

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.