Journalistien on aiempaa vaikeampaa saada haastatteluja, tietoja ja kuvauslupia poliitikoilta ja viranhaltijoilta. Tämä selviää Journalistiliiton syyskuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi lähes 200 työkseen poliitikkojen ja viranhaltijoiden kanssa tekemisissä olevaa journalismin ammattilaista. Työskentely poliitikkojen kanssa on viime aikoina vaikeutunut jonkin verran tai paljon, kertoo 40 prosenttia vastaajista. Yli puolet vastaajista (56 %) on sitä mieltä, että viranhaltijoilta tietojen ja haastattelujen saaminen on vaikeutunut paljon tai ainakin jonkin verran. Kyselyssä kartoitettiin tilannetta kunnissa, maakunnissa ja valtakunnan tasolla. Kyselyyn vastaajat kertovat työnteon vaikeutuneet useammasta syystä: epäluulo mediaa kohtaan on kasvanut, haastateltavat pelkäävät haastattelunsa vaikutuksia sosiaalisessa mediassa ja yleisesti keskusteluilmapiirin muuttuminen. ”Mikään aikataulu ei käy” ”Avovastausten mukaan moni poliitikko ja viranhaltija kieltäytyy aivan tavanomaisesta haastattelusta. Monet vastaajat kertovat, että haastattelupyyntöihin jätetään vastaamatta, kysymyksiin vastataan vain sähköpostilla tai jopa tekstiviestillä ja haastattelupyyntöjä pallotellaan henkilöltä toiselle”, summaa kyselyn tuloksia Salla Nazarenko Journalistiliitosta. ”Mikään aikataulu ei käy”, oli valtakunnantason päättäjä vastannut yhteen haastattelupyyntöön. Moni haasteltava on myös halunnut vaikuttaa lopullisen jutun sisältöön ja sävyyn. Jutuista ja kuvista tulee myös kielteistä palautetta haastateltavilta ja heidän taustajärjestöiltään. Erään vastaajan mukaan poliitikot myös nostavat julkaistuja juttuja ruodittavaksi sosiaalisessa mediassa. Julkaistuista kuvista saattaa tulla haukkumaviestejä, esimerkiksi ”poliitikosta on otettu ruma kuva”. ”Kysely kertoo, että tilanne on huonontunut kaikilla tasoilla. Päättäjät ja viranhaltijat kunnanvaltuustoista ministereihin ovat aiempaa nihkeämpiä antamaan haastatteluja ja vastaamaan aivan yksinkertaisiin, neutraaleihin kysymyksiin”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. ”Tämä tarkoittaa, että kansalaiset eivät saa heille kuuluvaa tietoa. Normaalissa demokraattisessa valtiossa päättäjien pitää kyetä vastaamaan median kysymyksiin. Twiittailu tai bloggaaminen ei riitä. Jos poliitikko ei uskalla vastata median kysymyksiin, se kertoo, että hänen toimensa eivät kestä kriittistä tarkastelua”, Aho toteaa. Tukea kollegoilta Toimituksissa tiedonsaannin vaikeutumista pyritään ratkomaan työyhteisön kesken. Kyselyn mukaan useimmiten tilannetta selvitellään työkavereiden ja oman ammatillisen verkoston avulla. Työpaikan johdon tai toimeksiantajan kanssa tilanteita ratkoo joka viides. Saman verran kertoo, ettei apua ole saatavilla. Kyselyyn vastaajat eivät kuitenkin koe tilannetta lamaannuttavaksi. Moni toteaa että ”ei pidä luovuttaa”, ja että päättäjät pitää saada ymmärtämään median merkitys vapaassa yhteiskunnassa. Myös päätoimittajien ja esihenkilöiden vankempaa tukea kaivataan. ”Kannustan journalisteja sitkeästi tekemään työtään ja esihenkilöitä tukemaan tässä. Tuoreille poliitikoille ja viranhaltijoille puolestaan tulee selittää, mikä median rooli on demokraattisessa yhteiskunnassa. Kokeneet vallanpitäjät näyttäkööt tässä esimerkkiä”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo. Kyselyn faktat: Journalistiliitto kysyi sähköpostikyselyllä haastattelujen ja kuvauslupien saamisesta poliitikoilta ja virkahenkilöiltä. Kysely lähti 4790 journalistille 8.9.2023. Vastaajien kokonaismäärä on 181. Avainsanat: Journalisti kysely poliitikko viranhaltija