Maahanmuutosta, ympäristöstä ja työmarkkinoista kirjoittaminen aiheuttaa journalisteille eniten uhkailua, painostusta ja häirintää. Tämä käy ilmi journalisteille tehdystä tutkimuskyselystä. Kyselyn toteutti Tampereen yliopiston tutkimusryhmä tutkijatohtori Ilmari Hiltusen johdolla. Journalisti julkaisi kyselyn alustavia tuloksia 7. helmikuuta ilmestyneessä lehdessä. Kysely lähetettiin journalisteina työskenteleville Journalistiliiton ja Päätoimittajien yhdistyksen jäsenille. Kyselyssä selvitettiin häirintäkokemuksia vuosina 2021–2024. Vastaajia oli 957. Kysely on tehty kahdesti aiemmin, vuosina 2021 ja 2017. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoi kokeneensa sanallista painostusta, häirintää tai uhkailua. Oikeudellista painostusta, häirintää tai uhkailua oli kokenut 36 prosenttia. Lähes joka neljäs (23 %) oli kokenut fyysistä painostusta, häirintää tai uhkailua. Koetun painostuksen, uhkailun ja häirinnän määrä ei ole muuttunut merkittävästi edellisestä, vuoden 2021 tutkimuksesta. Journalistien kokema turvallisuudentunne on sen sijaan edelliseen kyselyyn verrattuna heikentynyt. Tilanne on johtanut siihen, että journalistien itsesensuuri on hieman lisääntynyt. Jutuista jätetään pois asioita, joiden tiedetään aiheuttavan häirintää. Miten saat liitolta apua? Journalistiliitto muistuttaa, että työnantajilla täytyy olla olemassa toimintatavat työntekijöiden kohtaamaan ulkopuoliseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja avun antamiseksi esimerkiksi työterveyshuollossa. ”Häirintä kytkeytyy työturvallisuuteen, josta työnantaja on vastuussa”, Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto sanoo. Työnantajan keinot puuttua häirintään ovat Aallon mukaan rajalliset, mutta häirinnän kohteeksi joutumista ja siihen liittyviä haittoja minimoida. Journalistiliitto on yhdessä Medialiiton kanssa laatinut ohjeet, kuinka varautua häirintä- ja uhkailutilanteisiin työpaikoilla. Myös Turvallisuuskeskuksella on ohjeita aiheesta. Häirinnän kohteeksi joutunut voi hakea Journalistien tukirahastolta tukea häirinnän seurausten hoitoon kuten käyntiin psykologilla. Apua voi pyytää myös liiton lakineuvonnasta. Häirintä, uhkailu ja painostus voivat kuitenkin olla myös rikosasioita. Silloin asiasta on syytä olla yhteydessä esimerkiksi poliisiin, Aalto muistuttaa. Alan vertaistuki on myös tärkeää. Häirityksi tulleelta kollegalta voi kysyä, miten hänellä menee ja onko hän saanut tukea. Freelancer voi hakea Journalistien tukirahastolta rahaa journalistiseen työhön liittyneen häirinnän seurausten hoitoon, kuten käynteihin traumapsykologilla. Lue lisää: Journalisti 7.2.2025: Journalistit kokevat häirinnän ja painostuksen aiempaa voimakkaammaksi. Journalistien tukirahasto auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja. Tukea somehäirinnän ja maalittamisen varalle (Työturvallisuuskeskus). Journalistiliiton ja Medialiiton tekemä ohje häirintätapauksiin liittyvien ohjeiden laatimisesta. Avainsanat: Journalistiliitto