Uutiset / 21.12.2021

Journalisteja vangitaan kiihtyvään tahtiin

Varsinkin itsevaltaisesti hallituissa maissa vapaa tiedonvälitys on entistä ahtaammalla ja journalismi entistä vaarallisempi ammatti. Journalistien puolustuskomitea CPJ:n vuosittainen raportti vangituista ja surmatuista journalisteista piirtää kuvaa maailmasta, jossa sensuuri lisääntyy. Kuva: Mohammed Omer/IPS Kuva:
New York (IPS – Naureen Hossain) Hallitukset ovat entistä halukkaampia valvomaan informaatiota ja vangitsemaan journalisteja saavuttaakseen tämän päämäärän. Tällaisen päätelmän on tehnyt Journalistien puolustuskomitea CPJ kootessaan raporttia vuonna 2021 vangituista ja surmatuista journalisteista. Raportin mukaan 293 journalistia oli vangittuna työnsä vuoksi 1. joulukuuta tänä vuonna. Se on uusi ennätys. Kaksikymmentäneljä journalistia on saanut surmansa juttukeikalla sota-alueella, raportoidessaan väkivaltaiseksi muuttuneesta mielenosoituksesta tai kostoksi jutuistaan. Eri puolilla maapalloa monenlaiset tekijät myötävaikuttivat yhä yleistyvään ja voimistuvaan suvaitsemattomuuteen riippumatonta journalismia kohtaan. Varsinkin itsevaltaisesti hallituissa valtioissa on entistä tarmokkaammin vaiennettu kriittisiä ääniä. Raportissa todetaan journalistien joutuvan nykyään monenlaisten sensuuritaktiikoiden kohteiksi. On lisääntyvää valvontaa, internetin sulkemista ja tarkoitushakuista lainsäädäntöä. Vähintään 17:ää journalistia syytetään kyberrikollisuudesta. Tämä saattaa johtaa rikossyytteisiin uutisista, joita on kerrottu ja välitetty verkossa. Kiina johtaa Journalisteja vangitsevien maiden joukossa ykkönen on Kiina viidelläkymmenellä vangilla. Tänä vuonna katsauksessa on ensimmäistä kertaa mukana myös Hongkong, jossa on pidätetty yksitoista journalistia. Kakkosena on Myanmar, jossa on vangittu 26 journalistia – tosin todellinen luku voi olla paljonkin suurempi. Monet  toimittajat ovat joko paenneet maasta tai painuneet maan alle. Myanmar on joka tapauksessa palannut aiemman sotilasvallan tyyliseen raakaan sensuuriin. Etiopiasta on Tigrayn taistelujen myötä tullut Saharan eteläpuoleisen Afrikan toiseksi pahin toimittajien vangitsija. Pahin on perinteisesti ollut Eritrea, niin nytkin. CPJ:n raportti paljastaa, ettei kansainvälisen yhteisön vaatimuksilla parantaa lehdistönvapautta ja journalistien suojelua ole ollut vaikutusta maihin, joissa todistettavasti eniten rajoitetaan vapauksia. Ilmaisunvapautta päinvastoin loukataan entistä väkivaltaisemmin, tunkeilevammin ja useammin sekä yhä useammissa maissa. Jopa Yhdysvalloissa on tänä vuonna hetkellisesti pidätetty 56 journalistia, pääasiassa mielenosoitusten aikana. On vain vähän toiveita, ettei vangittujen journalistien luku kasvaisi taas ensi vuonna. CPJ:n myötävaikutuksella vuonna 2021 yli sata journalistia maailmassa kuitenkin pääsi vapauteen.   http://www.ipsnews.net/2021/12/cpjs-annual-report-census-jailed-journalists-reveal-distressing-intolerance-independent-journalism/ (Inter Press Service)

Katso myös

Kaikki uutiset

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Valtuuston kyselytunnilla keskustelua häirinnästä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvosta

Helsingissä koolla oleva valtuusto keskusteli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla – ja siitä, miten siihen voitaisiin puuttua.

Osastot saavat lisää rahaa toimintaansa

Journalistiliiton valtuusto päätti korottaa niin kutsuttua osastopalautuksen perusavustusta 30 prosenttia vuoden 2025 alusta.