Pariisi (IPS - A. D. McKenzie) Paine journalismia kohtaan kasvaa yhtäällä valeuutisten ja toisaalla resurssipulan tai jopa tappouhkausten muodossa. Miten tästä eteenpäin, pohdittiin seminaarissa, jonka Unesco järjesti Pariisissa 23. maaliskuuta. ”Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin väite mediasta kansan vihollisena avasi meille mahdollisuuden karsia huonoja käytäntöjä”, espanjalaisen Ser-radiokanavan pääjohtaja Vicente Jiménez sanoi. Hänen mukaansa journalismin asema demokratian tukipylväänä muuttuu sosiaalisen median vuoksi ja nettimedian riippuvuus klikkauksista tuottaa kelvottomia juttuja. Kolme Espanjan luetuinta juttua viime vuonna olivat valeuutisia, Jiménez kertoi ja varoitti, että tätä menoa media menettää uskottavuutensa. El Salvadorissa toimitetun tutkivan El Faro -verkkolehden päätoimittaja Carlos Dada muistutti erosta journalismin ja median välillä. Hänen maassaan on nähty tilanne, jossa journalismi oli todella ahtaalla mutta mediayhtiöt rikastuivat vallanpitäjiä myötäillessään. Monen henki on vaarassa Unesco arvioi, että tekniset, taloudelliset ja poliittiset muutokset muokkaavat vääjäämättä myös tiedonvälitystä. Viimeaikaisten vaalien ja kansanäänestysten tulokset ovat herättäneet kysymyksiä journalismin laadusta, vaikutuksesta ja uskottavuudesta. Seminaarin järjestämällä järjestö halusi vahvistaa ilmaisun- ja lehdistönvapautta. Sen mukaan nykyaikainen yhteiskunta ei voi toimia ja kehittyä ilman vapaata, riippumatonta ja ammattimaista journalismia. Osanottajat muistuttivat, että jopa monissa YK:n jäsenmaissa toimittajat työskentelevät diktatuurin alla ja voivat joutua maksamaan hengellään totuuden kertomisesta. Unescon tilastojen mukaan kymmenen viime vuoden aikana on tapettu yli 800 journalistia. Järjestö on vedonnut hallituksiin, jotta tapaukset tutkittaisin ja syylliset rangaistaisiin, mutta hyökkäyksiä tapahtuu edelleen päivittäin. Facebook väistelee vastuuta Viestintuojan surmaaminen on sananvapauden tukahduttamisen äärimmäinen muoto, mutta journalismin asemaa hämärtää ja heikentää myös valeuutisten levittäminen, jossa valtavirran mediakin on joskus mukana. Facebookia on syytetty valeuutisten levittämisestä somessa, mutta yhtiön mielestä vastuu on käyttäjillä. ”Valeuutisia näkee, kun hankkiutuu valeuutissivustoille”, sanoi seminaariin osallistunut Richard Allan Facebookin Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen johdosta. Allanin mukaan Facebookin algoritmi toimii siten, että käyttäjät näkevät enimmäkseen aineistoa heitä kiinnostavilta sivustoilta. Hän sanoi, että Facebook yrittää ratkaista valeuutisista aiheutuvaa ongelmaan, ”mutta emme halua toimia maailman editoijana.” Rehellisyys maan perii Kuka sitten ryhtyisi portinvartijaksi? Ihmetteli filippiiniläisen Rappler-uutissivuston päätoimittaja Maria Ressa. ”Meillä ei levitetä vain harhaanjohtavaa tietoa vaan tarkoituksellisen väärää tietoa”, hän kuvasi maansa tilannetta. ”Valeuutiset ovat pikemminkin seuraus kuin itse ongelma”, New York Timesin Serge Schmemann arvioi. Perusongelma on se, että toimittajien odotetaan tuottavan uutisia liian kireällä aikataululla ja pienillä resursseilla. ”Mutta me sopeudumme ja selviydymme. Meidän on pysyttävä rehellisinä reporttereina”, hän jatkoi. Reuters Institute for the Study of Journalismin johtaja David Levy painotti, että ammattimainen journalismi voi jatkua vain, jos ihmiset arvostavat sitä niin, että he suostuvat maksamaan siitä. ”Tavalliset ihmiset näkevät joskus toimittajat osana ongelmaa eikä sen ratkaisua. Tämä käsitys on muutettava hankkiutumalla eroon huonosta etiikasta ja vääristä käytännöistä”, hän jatkoi. Avainsanat: IPS Journalismi Kansainvälinen