Uutiset / 28.09.2015

Freelancerit menettivät 400 euroa

Freelancereiden vuosiansiot ovat laskeneet kahdessa vuodessa noin 400 euroa, ilmenee tuoreesta freelancer-työmarkkinatutkimuksesta.

TNS Gallupin viime keväänä toteuttamassa tutkimuksessa selviteltiin vuoden 2014 tulotasoa ja työoloja. Edellinen vastaava tutkimus kartoitti vuoden 2012 tilannetta.

Freelancereiden keskimääräinen vuosiansio vuonna 2014 oli 23 900 euroa eli 1 992 euroa kuukaudessa. Tulojen laskua kahden vuoden takaisesta selittää osittain se, että 37 prosenttia ilmoitti toimeksiantojen vähentyneen edellisvuodesta.

Radio- ja tv-freelancereiden tulot olivat suuremmat kuin lehtityötä tekevillä. Heidän ansionsa olivat 33 100 euroa vuodessa eli 2 758 euroa kuukaudessa. Lehtipuolella tulotaso oli noin 22 700 euroa vuodessa, 1 892 euroa kuukaudessa.

"Lakimuutoksia tarvitaan"

Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas pitää työsuhteisen ja freelancerin välistä tuloeroa merkittävänä.

”Lehdistön työsuhteiset toimittajat ansaitsevat keskimäärin 3 503 euroa kuukaudessa. Myös freelancereille on taattava oikeus kohtuulliseen korvaukseen työstään. Tämä edellyttää lakimuutoksia”, Salokangas sanoo.

Freelancerit työskentelivät viime vuonna keskimäärin 32 tuntia viikossa. 67 prosenttia heistä haluaa jatkaa freelancerina. Sitoutuneisuus työhön korostuu freelancereiden kohdalla. Juuri kukaan ei haluaisi vaihtaa pois journalismin parista.


Katso myös

Kaikki uutiset

Kenelle sinä antaisit Sananvapauden miekan?

Sananvapauden kunniastipendi annetaan liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti. Stipendi on suuruudeltaan 5000 euroa ja siihen liittyy myös symbolinen Sananvapauden miekka.

Pian liiton neuvottelemia palkankorotuksia

Journalistiliitto on neuvotellut media-alalle työehtosopimukset. Neuvottelujen tuloksena alkusyksyllä on tulossa palkankorotuksia kustannusalalle ja Yleisradion ohjelmatyöntekijöille. 

Ovet nyt auki syksyn koulutustapahtumiin

Tutustu syksyn koulutustarjontaan! Miten vastuulliset sisällöntuottajat voivat lähestyä aiheista armottominta, kestävyyskriisin keskellä sinnittelevän elonkehän tulevaisuutta? Mitä alan kiinnostavimmat tutkijat ja journalistit ovat mieltä?