Vastaajista joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan joustamattomiin sopimusehtoihin. Grafiikka: Kantar Public Kuva: Freelancereiden laskutus ja verotettava tulo ovat nousseet korona-ajan jälkeen. Tämä käy ilmi uudesta liiton alkukesällä teettämästä freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta. Verotettavan tulon mediaani on tutkimushistorian korkein, 27 000 euroa vuodessa. Edellisessä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten mediaanitulo oli 22 000 euroa. Freelancerin kokonaislaskutus oli kuitenkin nyt samalla tasolla kuin vuonna 2018. ”Vaikka freelancerien ansiot ovat nousseet, on ero alan työsuhteisten keskimääräisiin ansioihin edelleen merkittävä. Freelancerin euro on uuden tutkimuksen valossa 62 senttiä”, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Palkkioiden määrä on pysynyt valtaosalla muuttumattomana. Kaikkiaan 65 prosenttia totesi, että tilanne on osapuilleen entinen. ”Positiivinen muutos korona-ajoista on se, että palkkioiden kasvusta raportoineiden määrä oli jonkin verran kasvanut”, sanoo Journalistiliitossa freelancereihin ja itsensätyöllistäjiin erikoistunut työehtoasiantuntija Hanna Zidan. Vuoden 2021 tutkimuksessa vain neljän prosentin tutkimukseen osallistuneista palkkioiden määrät olivat silloin kasvaneet, uuden tutkimuksen mukaan 17 prosentilla toimeksiannoista maksettavien palkkioiden tai palkan määrät ovat kasvaneet. Miesten ja naisten välinen tuloero näyttää pysyneen miltei samana. Tutkimuksen tulosten mukaan naisten ilmoittama verotettava tulo 27 600 euroa, on pienempi kuin miesten ilmoittama 32 600 euroa. Sukupuolten välisen eron havaitsee myös kokonaislaskutuksesta: naisten kokonaislaskutus oli ollut 34 500 euroa, kun miehet ilmoittivat keskimäärin 42 500 euron suuruisesta laskutuksesta. Tyytyväisyys Journalistiliiton edunvalvontaa kohtaan parantunut Freelancerien työmarkkinatutkimukseen osallistuneista 60 prosenttia on vähintään melko tyytyväisiä liiton tekemään edunvalvontaan. Erittäin tyytyväisten osuus on noussut 9 prosentista 15 prosenttiin. Melko tyytymättömiä on 10 % (12 % vuonna 2020) ja erittäin tyytymättömiä 2 % (6 % vuonna 2020). ”Tässä näkyy todennäköisesti Journalistiliiton ja Suomen freelance-journalistien työ kollektiivisen neuvotteluoikeuden edistämiseksi”, sanoo Petri Savolainen. Freen tulot koostuvat monista puroista Tutkimuksen tulokset kertovat, että freelancerin kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Myös mitä enemmän freelancerilla on toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus nousee. Radio- ja tv-freelancereiden verotettava tulo on korkeampi kuin lehdistöfreelancereilla. Freelancer tekee tuloa saadakseen yleensä monenlaisia media-alan töitä. Tulot tulevat 42 % journalistisesta työstä, elokuva- ja tv-työstä 24 %, viestintätyöstä 13 %, kustannusalan työstä 5 %, koulutus ja opetustyöstä 2 % ja kirjailijan työstä 2 %. Keskimäärin 6 % tuloista tulee muualta kuin alan töistä. Elokuva- ja televisiotuotanto muodostaa tärkeimmän työn 16 prosentille vastaajista. Savolaisen mukaan tässä näkynee se, että vastaajissa on ensimmäistä kertaa mukana myös Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET:n jäseniä. Vastaajista joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan joustamattomiin sopimusehtoihin. Savolaisen mukaan tämän vuoksi EU-komission suuntaviivat itsensätyöllistäjien kollektiivisista työehtoneuvotteluista ovat tärkeät, jotta alalle saataisiin luotua vähimmäistyöehdot. ”Vain 9 prosenttia freelancereista pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse.” Enemmistö tyytyväisiä työhönsä Enemmistö on tyytyväisiä työhön. Muutokset kahden vuoden takaiseen ovat vähäisiä, mutta henkiseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on kuitenkin nyt vähemmän kuin kertaakaan aiemmin kuluneen 20 vuoden aikana. Lisäksi freelancereiden määrä, jotka eivät uskoneet voivansa nyt sairastuessaan pitää sairauslomaa oli hieman kasvanut (5 % kasvu). Tätä mieltä on yhteensä 41 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. ”Vaikka muutokset ovat pieniä, tämä viestittää kuinka tärkeää on edistää freelancerien jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita”, sanoo työehtoasiantuntija Hanna Zidan. Freelancerit työskentelevät keskimäärin 32 tuntia viikossa, kun työsuhteisilla yleinen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Freelancereiden vuosiloma oli vuonna 2022 keskimäärin reilu viisi viikkoa. Joka neljäs oli sairauslomalla viime vuonna ja joka viides sai työttömyysturvaa. Tutkimuksen vastaajamäärä kasvoi merkittävästi. Vastaajia oli 374, kun kaksi vuotta sitten 221 vastasi. Liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen haluaa kiittää kaikkia tutkimukseen vastanneita jäseniä. ”Liitto käyttää tutkimustuloksia valmistelussa itsensätyöllistäjien kollektiivisiin neuvotteluihin sekä vaikuttamistyössä.” Tutustu tutkimuksen kaikkiin tuloksiin: Freelancerien työmarkkinatutkimus. Lue Journalisti-lehden 18.9.2023 ilmestynyt juttu: Freelancereiden laskutus ja tulot kasvussa Tutkimuksen faktat: Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä touko-kesäkuussa 2023. Vastaajia oli 374, vastausprosentti oli 19. Tutkimuksen toteutti Kantar Public. Edellisestä tutkimuksesta voit lukea tästä uutisesta. Avainsanat: edunvalvonta Freelancer Hanna Zidan Itsensätyöllistäjä Journalistiliitto palkka Petri Savolainen tutkimus työmarkkinatutkimus