Uutiset / 07.08.2023

Aasiassa hyökätään yhä raivokkaammin lehdistönvapautta vastaan

Aasian lehdistönvapaus on aina ollut uhan alla, mutta viime aikoina tilanne on kehittynyt entistäkin huonommaksi. Itsevaltaiset hallinnot kautta maanosan vainoavat journalisteja ja yhä harvinaisemmiksi käyviä riippumattomia tiedotusvälineitä. Lisäksi toimittajien kimppuun käyvät uskonnon ja ääripolitiikan innoittamat oman käden oikeuden toteuttajat. Kuva: Ashfaq Yusufzai/IPS Kuva:
New York (IPS – Tanyalak Thongyoorajoen) Aasiassa lehdistönvapaus rapautuu kaiken aikaa, varsinkin autoritaarisesti hallituissa valtioissa, joissa avoimesti hyökätään journalistien kimppuun. Yhä useammin toimittajia suljetaan vankilaan tai heitä häiritään strategisilla oikeusjutuilla vain siksi, että he raportoivat siitä mitä tapahtuu todella. Useiden riippumattomien medioiden toimilupia on peruutettu ja itsevaltaiset hallinnot kautta maanosan käyttävät monenlaisia taktiikkoja estääkseen journalisteja tekemästä työtään. Sosiaalista mediaa käytetään journalistien häpäisemiseen, häiritsemiseen ja mitätöimiseen. Kansainvälinen Journalistiliitto IFJ dokumentoi Etelä-Aasiassa vuoden sisällä 257 erilaista hyökkäystä mediaa ja journalisteja vastaan: 13 journalistin tappoa, 18 tappouhkausta, 98 hyökkäystä, joista kohde selvisi hengissä, 35 hyökkäystä mediainstituutioita vastaan ja niin edelleen. Viime vuonna neljä Aasian maata pääsi Reportterit ilman rajoja -järjestön kärkiviisikkoon pahimpina journalistien vangitsijoina: Kiina ykkösenä ja sen jäljessä Myanmar/Burma, Iran ja Vietnam. Kiinassa hallitus käyttää valvontaa ja muita uhkailukeinoja estääkseen journalisteja raportoimasta aiheista, joiden katsotaan herättävän kritiikkiä kommunistipuoluetta kohtaan. Hiljentääkseen ja mitätöidäkseen journalistien työtä Kiina on käynnistänyt digitaalisen sortokampanjan, jota enimmäkseen käydään Twitterissä/X:ssä. Twitterissä/X:ssä on ollut satoja kommunistipuolueeseen kytköksissä olevia valetilejä, jotka on luotu pelkästään aasialaisten naispuolisten journalistien ja aktivistien maalittamiseen. Kohteina on ollut myös ulkomailla työskenteleviä ja eläviä henkilöitä. Journalistit ovat joutuneet herkeämättömän seksuaalisen häirinnän ja naisvihamielisen trollauksen kohteiksi. Heitä on syytetty valehtelijoiksi ja maanpettureiksi. Maailman lehdistönvapausindeksissä Kiina on rankattu 180 valtion joukossa toiseksi viimeiseksi. Viimeinen on Pohjois-Korea. Viime vuonna Kiinassa vangittiin ainakin 110 journalistia. Monet vangituista ovat uiguureja. Kiinan väkiluvun hiljakkoin ylittänyt Intia on vapausindeksissä sijalla 161 ja trendi on huonompaan suuntaan. Vuoden sisällä maassa on tosin tapettu vain kaksi journalistia ja vangittu viisi, mutta sekä hindunationalistinen hallinto että sitä myötäilevä mediajohto kohdistavat riippumattomaan journalismiin valtavia paineita. Myanmarissa journalisteja kohdellaan rikollisina. ”Jos kerrot ihmisoikeusloukkauksista, hallitus pitää sinua vihollisena. Heidän mielestään journalismi on rikos valtiota vastaan”, myanmarilainen, tai burmalainen kuten hän itse haluaa itseään kutsuttavan, kirjoittaja Kyaw Hsan Hlaing on sanonut. Vietnam on tiukentanut online-sensuuriaan ja vaatinut Facebookia ja Googlea poistamaan hallintoa kritisoivia artikkeleita ja videoita. Sosiaalista mediaa käyttävien reportterien ja kansalaisjournalistien tilit usein blokataan tai päivitykset poistetaan, jos he käsittelevät hallituksen arkaluontoisiksi määrittelemiä aiheita. Lisäksi Vietnam on muodostanut tuhansien nettikansalaisten virtuaalisen armeijan puolustamaan hallitsevaa puoluetta ja hyökkäämään toisinajattelijoiden kimppuun. Vietnamissa on laki, joka kriminalisoi valtiota vastustavan informaation, dokumenttien ja esineiden valmistamisen, säilyttämisen ja jakelun. Maassa on myös laki, joka kieltää demokraattisten vapauksien väärinkäytön valtion etujen vastaisesti. Molempia lakeja on käytetty aktivisteja ja journalisteja vastaan. (Inter Press Service) https://www.ipsnews.net/2023/08/press-freedom-asia-siege/

Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.