Uusimmat

Yli viisikymppisille työ maistuu, uni ei

Yli viisikymppiset journalistit ovat hyvin motivoituneita työhönsä, mutta tyytyväisyyttä varjostaa talojen rapautuva yrityskulttuuri. Neljä kymmenestä potee uniongelmia.

Journalistiliitto kartoitti 50-vuotiaiden ja tätä vanhempien jäsenten työhyvinvointia kyselyssä, johon vastasi yhteensä 806 henkeä. 96 prosenttia vastaajista on vakituisessa työsuhteessa. He edustavat monipuolisesti eri tiedotusvälineitä ja ammattiryhmiä. Joukossa on myös muutamia 50 ikävuottaan lähestyviä kollegoja.  

83 prosenttia vastaajista sanoi voivansa työskennellä itsenäisesti ja vapaasti. Kuitenkin joka neljäs kertoi, ettei voi vaikuttaa oman työnsä pelisääntöihin. Yhtä moni kokee, ettei omaa työtä arvosteta. Samoin neljännes katsoo työmääränsä liian suureksi. Työnsä mielekkyyden kiistää vain alle viidennes.

 

Journalistiliiton työehtoasiamies Tytti Oras sanoo, että kyselyn perusteella viisikymppisiä ja vanhempia journalisteja voi pitää osaavana ja monipuolisena joukkona, jolla on hyvät verkostot ja joka on myös utelias oppimaan ja tekemään uutta:

”Heillä on itseluottamusta. He ovat työhönsä sitoutuneita sekä motivoituneita. Neljä viidestä vastasi, että työpaikan ilmapiiri on hyvä tai jokseenkin hyvä. Yhtä usein esille nousivat mahdollisuus saada työtovereilta riittävästi myönteistä palautetta ja mahdollisuus avoimeen keskusteluun. Nämä ovat todella merkittäviä osuuksia siihen nähden, että vastaajat myös nostivat esille selviä työn hallintaan ja terveyteen vaikuttavia ongelmia.”

Vastaajien mielestä konkreettisimmat ongelmat liittyvät esimiestyöhön. Rohkaisun ja kannustuksen puutetta kokee joka kolmas. Myönteisen palautteen puutetta valittaa peräti 40 prosenttia. Yhtä suuri osuus ei saa mielestään riittävästi koulutusta.

Alle 63-vuotiaista vastaajista tasan puolet on kiinnostunut työskentelemään vielä yli 63-vuotiaana. Yli 68-vuotiaana työ maistuisi joka kymmenennelle.

 

Terveytensä arvioi hyväksi tai jokseenkin hyväksi 84 prosenttia vastaajista. Työn henkistä kuormitusta piti liiallisena 27 prosenttia. Lähes puolet on puhunut ammattilaisen kanssa uupumuksen ja stressin kaltaisista oireista. Lääkkeitä unettomuuden ja masennuksen kaltaisten ongelmien hoitoon on käyttänyt kolmannes.

”Työkykyä ilmaisevissa viesteissä hälyttävintä oli unihäiriöiden osuus. Peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi, ettei nuku hyvin eikä riittävästi. Se on paljon enemmän kuin keskimäärin -”, Tytti Oras kertoo.

Hänen mielestään uniongelman aiheuttamaan terveysriskiin kannattaisi puuttua mediayritysten ja toimitusten työsuojeluorganisaatioissa sekä työterveyshuollossa välittömästi.

”Tämä voi olla työpaikoilla jo kampanjan paikka. Keinoja ja tietoahan tilanteen korjaamiseksi on tarjolla runsaasti. Pillerien popsiminen ei aina ole parasta lääkettä. Aloittaa voi esimerkiksi Työterveyslaitoksen tuottamasta aineistosta.”

Linkki kyseiseen aineistoon on tässä:

http://www.ttl.fi/fi/terveys_ja_tyokyky/elintavat_ja_tyokyky/lepo_ja_palautuminen/sivut/default.aspx