Vangittujen luku, 179, on korkein 15 vuoteen. Siihen sisältyvistä 86 lukeutuu bloggareihin ja muihin nettitoimittajiin.
Pahin tilanne on Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Listan kärjessä on Iran, joka on vanginnut 42 journalistia.
Valtaosaa vangituista syytetään valtion vastaisista toimista tai sensuurin rikkomisesta. CPJ pitää huolestuttavana sitä, että 65 henkeä virui sellissä ilman syytettä.
"Online-toimittajien osuus vangituista on ollut häiritsevän vakaa muutamana viime vuonna", nettijournalismia CPJ:ssa seuraava Danny O'Brien sanoo.
"Syynä on uskoakseni se, että nämä ihmiset halutaan vaientaa mahdollisimman äkkiä, ja tyrmään heittäminen on siinä nopein tapa", hän jatkaa.
Esimerkiksi Vietnamissa vangitut yhdeksän toimittajaa ovat kaikki bloggareita ja syytteessä "poliittisesti arkojen" aiheiden käsittelystä.
Lain ja kollegojen tuki puuttuu
"Monilta verkkotoimittajilta puuttuu sekä lain että kollegojen tuki. Siksi heitä voidaan kohdella kuin häiriköiviä kansalaisia eikä kapinallisia toimittajia", O'Brien sanoo.
Hän pelkää, että moni bloggari alkaa harjoittaa tiukempaa itsesensuuria kovien vankilakokemusten jälkeen.
Kehitteillä on "digitaalinen poliisivaltio", yhdysvaltalainen alivaltiosihteeri Mario Otero varoitti hiljan seminaarissa, jossa pohdittiin internetin vapautta.
Hänen mukaansa sortohallitukset estivät nettiliikennettä aiemmin yksinkertaisilla palomuureilla. "Nyt käytetään kehittyneitä ohjelmistoja kaiken sähköisen liikenteen valvontaan. Kirjoituksia tuhotaan ja sähköposteja tukitaan lähes reaaliajassa", Otero sanoi.
Sortohallituksia vastaan on tähän asti käytetty lähinnä talouspakotteita, mutta ne eivät toimi, kun teknologiakauppoja voidaan tehdä välikäsien kautta, nettiaktivistit sanovat. He vaativat tietoverkkoja koskevaa lainsäädäntöä, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.