Uusimmat

”Wikileaksin vaikutus selviää vasta muutaman vuoden päästä”

São Paulo, Brasilia (IPS – Clarinha Glock) Islantilainen tutkiva toimittaja Kristinn Hrafnsson, 49, pestattiin Wikileaksin tiedottajaksi kesällä 2010. Wikileaksin mahdollisuudet mullistaa yhteiskuntaa tiedon avulla olivat valjenneet hänelle jo aiemmin.

Kollegojensa tavoin Hrafnsson törmäsi vuonna 2009 esteisiin yrittäessään löytää ja julkistaa tietoja Islannin rahoituskriisin aiheuttaneista "bankstereista". Hän sai tuolloin australialaisen Julian Assangen perustamalta Wikileaksilta ensimmäisen viestin, joka sisälsi listan Islannin pankkiskandaaliin sekaantuneista. Hrafnssonin mukaan se herätti islantilaiset toimittajat ja osoitti heille Wikileaksin merkityksen.

Nyt Hrafnsson antaa kasvot Wikileaksille Assangen ollessa kotiarestissa Britanniassa, josta häntä vaaditaan Ruotsiin oikeuteen vastaamaan raiskaussyyteisiin.

Tutkivan journalismin seminaariin Brasilian São Paulossa heinäkuussa osallistunut Hrafnsson arvioi, että Wikileaksin julkisuuteen vuotamien satojentuhansien salaisten asiakirjojen todellinen merkitys valkenee vasta muutamien vuosien päästä.

Haaste valtavirralle

Wikileaks aloitti viime marraskuun lopulla yli 250 000 yhdysvaltalaisen diplomaattisähkeen julkistamisen. Hrafnssonin mukaan se antoi haasteen valtavirran tiedonvälitykselle ja rohkaisi toimittajia esittämään entistä kiperämpiä kysymyksiä. Ensi kertaa vuosikausiin eri tiedotusvälineet toimivat yhteistyössä, ja sähkeiden kimpussa on edelleen yli 70 viestintä, hän sanoo.

Hrafnssonin mukaan Wikileaksin aineisto vaikutti merkittävästi arabikevään tapahtumiin. Tunisian johdon mädännäisyys ei ollut yllätys maan asukkaille, "mutta sähkeiden paljastama korruption ja nepotismin laajuus raivostutti kansan ja rohkaisi ihmiset kaduille."  Vaikutusta oli myös sillä, että diplomaattisähkeet paljastivat amerikkalaisten tienneen, millaista diktatuuria maa tuki.

"Kyse ei ollut Wikileaks-kumouksesta, mutta yhdistäessään voimansa ihmiset lakkasivat pelkäämästä." Liike järjestäytyi sosiaalisen median kautta, joten kyse oli Hrafnssonin mukaan ensimmäisestä internetvallankumouksesta. "Se levisi Egyptiin, Jemeniin ja Syyriaan. Vaikutus näkyy kaikkialla. Vertaisin sitä Berliinin muurin murtumiseen."

Tieto muutoksen välineenä

Hrafnssonin mukaan arabimaailmassa tapahtuu fundamentaalisia muutoksia, mutta kyse ei ole islamilaisesta fundamentalismista tai kommunismista, vaan kansat taistelevat perusvapauksistaan ja ihmisoikeuksistaan.

Wikileaks puuttui Egyptin tapahtumiin hyvinkin konkreettisesti: "Hosni Mubarakin asema oli jo heikko, ja Yhdysvallat antoi tukensa hänen seuraajaehdokkaalleen. Julkistimme sähkeen, joka osoitti ehdokkaan kuuluvan samaan valtaeliittiin."

Hrafnssonin mukaan Wikileaks edistää muutosta juuri antamalla ihmisille historiallista tietoa, johon heillä on oikeus. "Olemme demystifioineet diplomaattisen prosessin ja tarjonneet yksityiskohtaisen kuvan sodasta, jota käytiin salaisuuden verhossa", hän kuvaa.

"On vaikea määritellä suoria syy-seuraus-suhteita, mutta vaikutukset ovat nähtävissä", Hrafnsson vakuuttaa.