Uusimmat

VKL ohjeistaa väärin, Journalistiliitto korjaa

Viestinnän Keskusliitto jakelee lakko- ja työsulku-uhan alla ohjeita ja tulkintoja, jotka vilisevät virheitä. Tässä jutussa oikaistaan pahimmat.

VKL:n ohjeiden mukaan tuomioistuinkäytännössä on katsottu, että työsulun rajaaminen vain liiton jäseniin on sallittu toimenpide.

VKL:n tulkinnanvarainen käsitys perustuu tuomioon, joka ei ole lainvoimainen eikä siten juridisesti sitova. Sen sijaan korkein oikeus on lainvoimaisessa tuomiossa katsonut, että samanarvoista työtä tekeviä työntekijöitä ei voida työehtosopimuksen määräyksin asettaa syrjivällä tavalla toisistaan poikkeavaan asemaan, eikä syrjinnän kiellosta voida muutenkaan sopia työehtosopimuksin.

Näin ollen työsulkua ei voida kohdistaa pelkästään liiton jäseniin. Myöskään kansainvälisessä käytännössä kaikki sellaiset toimet, jotka tosiasiassa syrjivät työntekijän ammatillisen järjestäytymisvapauden perusteella, eivät ole sallittuja.

VKL:n ohjeiden mukaan työntekijältä voidaan kysyä, kuuluuko hän Journalistiliittoon.

Liittoon kuuluminen on jokaisen yksityisasia ja arkaluontoinen tieto, eikä työntekijän siten tarvitse vastata työnantajan esittämään kysymykseen. Journalistiliitto ei saa lluovuttaa eikä se tule luovuttamaan jäsentietoja ulkopuolisille tai työnantajille. Liiton jäsen voi olla myös itsemaksava  jäsen, jolloin työnantajan palkkahallinto ei ole tietoinen liiton jäsenyydestä.

Liiton jäseneksi voi myös liittyä ja erota liitosta ilman, että tällainen muutos on välttämättä työnantajan tiedossa. Eikä työntekijän tarvitse ottaa siihen kantaa työtaistelun aikana.

VKL:n ohjeiden mukaan toimituspäälliköt eivät yleensä voi osallistua työtaisteluun.

Jos toimituspäällikkö tai esimies hoitaa vastuullisesti työnantajan edustajana työntekijöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä, kuten päättää palkkaamisesta, erottamisesta tai palkasta, toimituspäällikkö tai esimies ei ole työehtosopimuksen piirissä. Tällaisia työehtoihin liittyviä tehtäviä eivät kuitenkaan ole pelkästään aineistojen tilaaminen freelancereilta tai käytännön työnjohto.

Mikäli toimituspäällikön tehtävänä on lähinnä johtaa käytännössä työtä, on hän lehdistön työehtosopimuksen piirissä ja voi siis osallistua lakkoon.

VKL:n mielestä työsulku ei estä vuokratyövoiman käyttöä.

Muun muassa EK:n vuokratyönantajia edustavan Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimintaperiaatteissa todetaan, etteivät sen yritysjäsenet välitä kansainvälisen käytännön mukaan työvoimaa työtaistelun kohteena olevaan yritykseen työntekijöitä.  Ulkopuolisen työvoiman käyttö lakon murtamiseksi on katsottu kansainvälisessä käytännössä järjestäytymisvapauden loukkaukseksi. Lakon tai työsulun aikana ei saa käyttää korvaavaa vuokratyövoimaa.

VKL kertoo, että esimiesten joukossa järjestäytymisaste on usein matalampi. Niinpä työnantajan kannattaa pyytää jäämään töihin siitä riippumatta, sovelletaanko esimieheen journalistien työehtosopimusta vai ei.

VKL:n ohje ja työnantajan esittämä painostuskehotus voi täyttää rikoslain järjestäytymisvapauden loukkaamisen tunnusmerkistön. Työntekijöitä ei saa painostaa lakonalaisiin töihin.

VKL ohjeistaa, että kesätyöntekijän työnteon aloittamista voidaan siirtää ilman palkanmaksuvelvollisuutta, jos tälle ei löydy lakon vuoksi järkevää työtä. Ohjeen mukaan kesätyöntekijän työsopimusta ei kuitenkaan kannata lähteä purkamaan.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti siirtää työsuhteen aloittamispäivää. Jos työsuhde alkaa ennen työtaistelua, työnantaja ei voi missään tilanteessa purkaa kesätyöntekijän työsopimusta.

VKL ilmoittaa, ettei luontoisetuja, kuten puhelinetua, tarvitse antaa työsulun aikana.

Työnantajan kanssa on hyvä sopia siitä, miten puhelinedun kanssa menetellään työtaistelun aikana. Puhelinedun menettämisellä ei tarkoiteta puhelimen poisottamista tai liittymän sulkemista. EK:n oman työtaisteluohjeiston mukaan puhelinedun pois ottaminen tarkoittaa vain sitä, että työntekijä joutuu maksamaan puhelinlaskun tai puhelinedun verotusarvon lakon ajalta.

Työnantajan etu on myös se, että työtaistelutoimenpiteiden peruunnuttua työnantaja saa yhteyden työntekijöihin.

VKL väittää, ettei ylityökielto koske sovittuja ylitöitä.

Ylityökielto koskee kaikkea ylitöitä riippumatta siitä, onko ylityökieltoon suostuttu etukäteen. Ylityökielto on laillinen työtaistelutoimenpide, joka astuu voimaan välittömästi ja se koskee kaikkia ylitöitä.

VKL kertoo, ettei sovitun liukuman käyttö ole ylityötä.

Liukuvassa työaikajärjestelmässä työntekijä voi itsenäisesti päättää, kuinka pitkän työpäivän hän tekee.  Työntekijä ei ylityökiellon aikana saa tehdä 7,5 tuntia pidempää päivää.

VKL:n mukaan freelancereita voidaan vapaasti käyttää lakon aikana.

Freelancerit kuuluvat lakon piiriin eikä työnantaja saa aktiivisesti murtaa lakkoa palkkaamalla ulkopuolista työvoimaa.

VKL:n mukaan tuntityöläisiä voidaan vapaasti käyttää ylityökiellon aikana.

Jos tuntityöläinen on tehnyt säännönmukaisesti tietyn viikko- tai kuukausityömäärän, hänen tulisi tehdä enintään keskimääräinen työaikansa. Tällöin tuntityöläisen työaika on vakiintunut työsopimuksen osaksi.

Jos työvuorot ovat vaihdelleet epäsäännöllisesti viikoittain, työaika ei ole vakiintunut työntekijän työsopimuksen osaksi eikä menettelyyn voi puuttua. Tuntityöläinen ei kuitenkaan koskaan saa ylittää 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.

Työnantaja ei saa työtaistelun aikana palkata uutta ulkopuolista työvoimaa, jolla pyritään murtamaan työtaistelu. Kansainvälisen työjärjestön käytännössä on katsottu, että ulkopuolisten palkkaaminen tahallisesti työtaistelun murtamiseksi on vakava järjestäytymisvapauden loukkaus, josta työnantaja voi olla vahingonkorvausvelvollinen tai rikosoikeudellisessa vastuussa.

Lisätiedot ja kysymykset:

SJL:n laki- ja työehtopäivystys 044 – 755 5000 kello 9-18 (huom. laajennettu päivystysaika). Jos lakko alkaa, sama palvelu myös lauantaina ja sunnuntaina klo 10-17.