Uutiset / 17.05.2019

”Viharikokset yleisen syytteen alaisiksi” Vihapuhetyöryhmä julkaisi tiukat linjaukset

"Työryhmä katsoo, että sananvapauteen liittyvät viharikokset tulisi säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi. Tällöin niiden eteenpäin vieminen rikosprosessissa ei edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta." Näin linjaa opetusministeriön, sisäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisussaan Sanat ovat tekoja. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen. Emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtaman vihapuhetyöryhmän teksti julkaistiin tänään perjantaina. Myös Journalistiliitto on muun muassa omissa hallitusohjelmatavoitteissaan esittänyt journalistin uhkaamisen siirtämistä yleisen syytteen piiriin. Tällöin esitutkinta voitaisiin käynnistää myös esimiehen tekemän ilmoituksen perusteella. Työryhmän mukaan maalittamiseen tulisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin niiden osalta, jotka joutuvat vihapuheen kohteiksi ammattinsa tai tiettyyn vähemmistöön kuulumisen vuoksi. Työryhmä esittääkin, että oikeusministeriö ja sisäministeriö kehittävät lainsäädäntöä maalittamiseen puuttumiseksi. Vihapuhetyöryhmän määritelmän mukaan vihapuhe on kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Tähän  liittyvät myös muut vaikuttamiskeinot, kuten disinformaatio ja valeuutiset. Työryhmän johtopäätös on, että vihapuheen vastainen työ on tällä hetkellä hajanaista ja koordinoimatonta. Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä. Uhrin mahdollisuus saada apua vaihtelee paljon riippuen tapauksesta. Myöskään lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tilannetta. Mäkisen ryhmä ehdottaa muun muassa vihapuheen vastaista osaamiskeskusta, jonka tehtävänä olisi kerätä ja analysoida tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista. Työryhmä esittää myös, että verkkoalustojen vastuuta torjua vihapuhetta lisätään lainsäädännön keinoin. Sisäministeriön, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan riippumattomaan asiantuntijatyöryhmään kuuluivat edustajat muun muassa Valtakunnansyyttäjänvirastosta, Julkisen sanan neuvostosta, Helsingin poliisilaitokselta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta ja Suomen nuorisovaltuustojen liitosta. Työryhmän työhön osallistui myös tutkijoita.    

Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliiton kysely: Av-alalla tuotantoyhtiöissä laajaa työttömyyttä ja epätoivoa, tuotantokannustimisesta saatava apua 

Journalistiliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan av-alan tuotantoyhtiöissä työttömyys on ollut jo viimeiset pari vuotta laajaa ja jopa noin 80 % ilmoitti olleensa työttömänä vuoden 2025 aikana. Mikäli kehitys jatkuu tällaisena, seurauksena voi olla osaamisen heikentyminen ja työvoiman pysyvä poistuminen alalta.

Suomen tuki maanpakoon tulleille toimittajille on vähäistä ja satunnaista

Suomeen maanpakoon tulleet toimittajat eivät pysty jatkamaan täällä toimittajan työtään, koska täältä puuttuvat toimittajien tukemiseen vaadittavat rakenteet, kertoo kahdeksan suomalaisen sananvapauden puolesta toimivan järjestön teettämä selvitys.

Journalistiliitto: Lehdistönvapauden huononeminen on uhka demokratialle

Suomen sijoitus on laskenut kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä kuudenneksi. Suomi pysyy yhä maailman kärkimaiden joukossa, mutta sen sijoitus on vertailun historian heikoin. Vertailua on tehty 25 vuotta.