Uutiset / 26.03.2013

Verohallinnon ohjeistus on freelle jokakeväinen riesa

Moni toiminimellä työskentelevä free-journalisti kohtasi maaliskuussa vuosittaisen riesan: tiettyjen mediatalojen maksamat palkkiot näkyvät paitsi toiminimen kirjanpidossa, myös henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksen ”palkat ja luontoisedut” -sarakkeessa.

 

Ainakin Sanoman ja Otavamedian maksamat palkkiot näkyvät henkilökohtaisissa veroilmoituksissa ”käyttökorvauksina” ja joidenkin avustajien mukaan myös virheellisesti ”palkkana”. Ellei free-yrittäjä huomaa oikaista tietoa verottajalle, hän maksaa näistä palkkioista kaksinkertaisen veron.

HR-palveluneuvoja Sini Suhonen Otavamediasta vakuuttaa, ettei virhe ole Otavamedian: yhtiö ilmoittaa palkkionsa verottajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnosta vahvistaa, että mediatalot toimivat Verohallinnon tiedonantovelvollisuuspäätöksen mukaisesti, kun ne ilmoittavat luonnolliselle henkilölle maksamansa käyttökorvaukset vuosi-ilmoituksella verottajalle. Luonnolliseksi henkilöksi lasketaan yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimellä työskentelevä yrittäjä.

Esimerkiksi jutun tai valokuvan tekijänoikeuksista maksettavat korvaukset ilmoitetaan verottajalle edellä mainittuina käyttökorvauksina. Käyttökorvaukset ilmoitetaan samojen ohjeiden mukaisesti riippumatta siitä, kuuluuko palkkion saaja ennakkoperintärekisteriin (eli onko hän yrittäjä, joka hoitaa veronsa itse) vai onko palkkioista suoritettu ennakkopidätys (eli käyttääkö palkkion saaja free-verokorttia).

 

Epäkohdan luulisi ratkeavan sillä, että verottaja päivittäisi käytäntöjään sekä ohjeitaan toimeksiantajille: ennakkoperintärekisterissä olevan yrittäjän palkkiot ilmoitettaisiin Verohallintoon erilaisella ilmoituksella kuin verokorttifreen palkkiot.

Ylitarkastaja Mannisen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.

”Elinkeinonharjoittajien lisäksi ennakkoperintärekisterissä voi olla henkilöitä, jotka harjoittavat sellaista ’muuta tulonhankkimistoimintaa’, joka sijoittuu elinkeinotoiminnan ja palkkatyön välimaastoon. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi patentista saatavat tulot”, Manninen kertoo.

”Palkkion maksajan ei voi yleisesti edellyttää tietävän, verotetaanko käyttökorvauksen saajaa elinkeinotoiminnasta vai muusta tulonhankkimistoiminnasta. Siksi käyttökorvauksista annetaan Verohallinnolle vuosi-ilmoitus, vaikka saaja olisi merkitty ennakkoperintärekisteriin. Lain mukaan verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksen tiedot ja tehtävä tarpeelliset korjaukset.”

 

Useimpien toimeksiantajien palkkiot eivät kuitenkaan näy toiminimi-freen henkilöverotuksessa eivätkä näin ollen aiheuta ylimääräistä vaivaa sekä freelle että verottajalle.

Useimmat toimeksiantajat siis toimivat väärin?

”Jos maksaja on laiminlyönyt velvollisuutensa antaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitus maksamistaan käyttökorvauksista, Verohallinto voi määrätä maksajalle laiminlyöntimaksun”, Manninen sanoo.

Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas on sitä mieltä, että Verohallinto saisi tarkentaa ohjeitaan toimeksiantajille.

”Lähtökohtana laissa ja verottajan ohjeissakin on, että jos yksityinen elinkeinonharjoittaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin, hän harjoittaa nimenomaan elinkeinotoimintaa. Varsinkin jos freen lähettämässä laskussa lukee ’juttu’ eikä ’patentti’, toimeksiantajan pitäisi voida luottaa siihen, että palkkio maksetaan elinkeinotoiminnasta. Jos toiminta kuitenkin on muuta tulonhankkimistoimintaa, tällaisessa poikkeustapauksessa free voisi itse tehdä tarvittavat muutokset veroilmoitukseensa”, Salokangas sanoo.

Hänen mukaansa verolait ovat sen verran monimutkaiset ja -tulkintaiset, että niistä löytyy toimeksiantajalle perusteet myös käyttökorvausten ilmoittamatta jättämiselle. Journalistiliitto aikookin neuvotella verottajan kanssa palkkioiden ilmoittamista koskevien ohjeiden päivittämisestä.

Veroilmoitusten viimeinen palautuspäivä on tiistaina 2. huhtikuuta.

 

Jaakko Kilpeläinen

Toimittaja, SFJ:n hallituksen tiedotusjaoston jäsen

 

Lisätiedot: Jussi Salokangas, p. 050 377 6211


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Suomi tarvitsee mediapoliittisen ohjelman ja mediatukijärjestelmän

Liitto kannattaa selonteossa esille nostettuun tarpeeseen parantaa lasten- ja nuorten luku-, kieli- ja mediataitoja. Yksi keskeinen toimenpide tämän toteuttamiseksi on laskea kirjojen ja lehtien arvonlisäverokanta nollaan.

Journalistiliitto: Yle-lain muutos haitallinen työntekijöille ja kulttuurille, säästötoimena tarpeeton

Yleisradio on merkittävä työllistäjä. Se tarjoaa paitsi työpaikkoja, mutta myös ostaa ohjelmia, palveluja ja tuotantoja muilta yrityksiltä. Ylen rahoituksen leikkaaminen paitsi johtaa jopa satojen työpaikkojen menetyksiin, niin se myös ajaa ahdinkoon alan tuotantoyhtiöitä sekä freelancereita. Yle on erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa, liitto toteaa lakimuutoksesta antamassaan lausunnossa.

Hae nyt Julkisen sanan neuvoston jäseneksi

Ehdokkaiden tulee olla liiton jäseniä sekä perehtyneitä ammattietiikkaan ja Journalistin ohjeisiin.