Keskeiset tietokirjallisuuteen liittyvät yhteisöt vetoavat nyt epätasa-arvoisen valtionrahoituksen korjaamista. Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia. Suomen Journalistiliitto, Suomen freelance-journalistit, Suomen tiedetoimittajain liitto, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Suomen tietokirjailijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto sekä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta vaativat, että epätasa-arvoinen asetelma korjataan nostamalla kirjastoapurahojen kokonaismäärärahaa niin, että tietokirjallisuuden osuus voidaan kasvattaa samalle tasolle kuin kaunokirjallisuuden. Lisäksi taiteilija-apurahat on avattava myös tietokirjallisuuden tekijöille. Nopeasti muuttuvassa informaatioympäristössä on kriittisen tärkeää, että Suomessa julkaistaan kotimaista, tutkittuun tietoon perustuvaa ja korkeatasoista tietokirjallisuutta. Tarvitaan riittävän suuria apurahoja, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen, keskittyneen työskentelyn ansiotyöstä vapaana. ”Laadukas kotimainen tietokirjallisuus on tehokas ase lukutaidon näivettymistä ja informaatiovaikuttamista vastaan”, vetoomuksen jättäneet järjestöt painottavat. Tilanne on ollut sama vuodesta 1983, jolloin tietokirjailijat otettiin mukaan alun perin vuonna 1961 laaditun lain piiriin. Kirjastoapurahojen jakosuhde on ollut alun alkaenkin keinotekoinen ja mielivaltainen, ja sen muuttamista on esitetty lukuisia kertoja. Lait eivät siten estä taiteilija-apurahojen myöntämistä myös tietokirjallisuuden tekijöille, mutta käytännössä tietokirjallisuus on rajattu apurahojen ulkopuolelle. Epätasa-arvo kauno- ja tietokirjailijoiden välillä nousi esille opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilö Markus Leikolalta tilaamasta kirja-alan selvityksestä. Lue vetoomus tästä. Journalistiliitto haluaa seuraavalta hallitukselta toimia kotimaisen median ja kulttuurin tukemiseksi. Journalistiliiton hallitusohjelmatavoitteissa vuosille 2027–2030 ehdotetaan useita käytännön toimia, joilla hallitus voisi tukea kotimaista media- ja kulttuurialaa. Kulttuurialalla on merkittävä työllistävä vaikutus ja se tuottaa valtiolle verotuloja enemmän kuin sitä julkisesti rahoitetaan. Siihen nähden alan julkinen rahoitus on nykyisin riittämätöntä. Kulttuurin rahoitus on nostettava yhteen prosenttiin valtion budjetista. Avainsanat: Journalistiliitto