"Nyt saatu selvitys antaa Journalistiliitolle runsaasti hyvää tietoa kriisiviestintävalmiuden parantamiseksi”, valtuuston puheenjohtaja Antti Laakso sanoi. Kuva: Heli Saarela Journalistiliitto parantaa kriisiviestintävalmiuttaan muun muassa päivittämällä viestintäsuunnitelmiaan, kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä toimintaansa ja johtamista. Ehdotukset sisältyvät liiton tilaamaan ulkopuoliseen selvitykseen sen viestinnän kehittämisestä. Selvitys sisältää 12 suositusta kriisiviestinnän kehittämiseksi. Journalistiliiton valtuusto teki syyskokouksessaan marraskuussa 2023 ponnen, jossa se edellytti selvitystä liiton viestinnästä luottamuskriisin aikana. Journalistiliitto tilasi alkuvuodesta tietokirjailijalta ja viestinnän johtamisen asiantuntijalta Lilly Korpiolalta sisäisen selvityksen kriisiviestinnästä. Selvitys liittyy marraskuussa 2023 nousseeseen luottamuskriisiin. Sen taustalla oli Journalistin silloisen päätoimittajan tekijänoikeusneuvostolta kirjastaan saama huomautus. Lilly Korpiola esitteli selvityksensä ja kehitysehdotuksensa Helsingissä koolla olleelle kevätvaltuustolle torstaina 23. toukokuuta. Valtuusto piti selvitystä hyvänä ja kävi siitä perusteellisen keskustelun. Se myös evästi hallitusta kehittämään liiton toimintaa raportin suositusten mukaisesti. Paljon eväitä toiminnan kehittämiseen ”Nyt saatu selvitys antaa Journalistiliitolle runsaasti hyvää tietoa kriisiviestintävalmiuden parantamiseksi”, valtuuston puheenjohtaja Antti Laakso sanoo. ”Valtuusto toivoi selvitystä siitä, miten tapaukseen liittyvä viestintä hoidettiin. Selvitys antaa kuitenkin paljon eväitä toiminnan kehittämiseen myös laajemmin.” Selvitys nostaa esiin useita syitä sille, miksi kriisin käsittely ja siitä viestiminen kangerteli. Esimerkiksi kriisiviestintäsuunnitelman kehittäminen oli jäänyt kesken. Tämän vuoksi varahenkilöjärjestelyt ja toimintasuunnitelma laajan mediajulkisuuden kohtaamiseen puuttuivat. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pitää hyvänä, että viestintää selvitti ulkopuolinen henkilö. ”Selvitysprosessin avulla olemme saaneet ymmärrystä ja tietoa niistä asioista, joita pitää kehittää. Prosessi oli jo itsessään tärkeä”, Aho sanoo. ”Selvityshenkilö nostaa esiin monia asioita ja osan kohdalla olemme jo käyneet toimeen. Olemme esimerkiksi sopineet varahenkilöjärjestelyistä ja vastuista kriisitilanteissa aiempaa tarkemmin”, Aho sanoo. Selvityshenkilö Lilly Korpiolan valtuustolle esittelemä selvitys löytyy täältä. Liitto selvitti julkisuuskuvaansa ja jäsenten tyytyväisyyttä viestintään Ulkopuolisen selvityksen lisäksi Journalistiliiton valtuusto halusi selvittää, miten kriisi vaikutti liiton julkisuuskuvaan ja liiton jäsenten mielikuvaan Journalistiliitosta. Kyselyt toteutti Iro Research Oy. Selvitys yleisön käsityksistä tehtiin Tuhat suomalaista -kansalaispaneelilla. Vastaajista moni muisti Journalistiliittoa koskevat viimesyksyiset keskustelut. Niiden vaikutus mielikuvaan liitosta ei ollut kuitenkaan kovin suuri: 45 prosenttia suomalaisista muisti kuulleensa tai lukeneensa viime syksynä julkisuudessa käydystä keskustelusta. Lähes yhtä moni ei muistanut kuulleensa tai lukeneensa asiasta lainkaan. Asiasta kuulleista vastaajista hieman yli puolet eli 55 prosenttia kertoi, että heidän mielikuvansa Journalistiliitosta oli pysynyt ennallaan. Mielikuva liitosta oli parantunut 14 prosentilla ja huonontunut 23 prosentilla vastaajista. Kaksi vastaajaa kolmesta kertoi tutkimuksessa pitävänsä Journalistiliiton jäsenten työtä tärkeänä, jotta kansalaiset saavat oikeaa tietoa. Journalistiliiton jäsenille suunnattuun kyselyyn lähetettiin 6 263 tutkimuskutsua, joihin vastasi 705 jäsentä. Jäsenten mielikuvaan kriisi oli vaikuttanut hieman enemmän kuin suureen yleisöön. Jäsenkyselyn perusteella mielikuva liitosta kokonaisuutena pysyi ennallaan 46 prosentilla jäsenistä, 36 prosentilla mielikuva huononi ja 15 prosentilla parani. Mielikuva Journalisti-lehdestä pysyi 57 prosentilla jäsenistä ennallaan, 21 prosentilla mielikuva huononi, ja 13 prosentilla parani. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että Journalistiliitto käsitteli asian huonosti ja 30 prosenttia sitä mieltä, että asia käsiteltiin liitossa hyvin. Vastausten perusteella liiton viestintä kokonaisuutena koettiin pääosin hyväksi. Jäsenet toivoivat etenkin kriisiviestinnän kehittämistä. Tuhat suomalaista -kansalaispaneelin tuloksiin voit tutustua tästä. Avainsanat: Journalistiliitto valtuusto