Uutiset / 03.05.2016

Väkivallan ja vastarinnan aika Latinalaisessa Amerikassa

Francisco Pacheco Beltrán ammuttiin 25. huhtikuuta köyhässä Guerreron osavaltiossa. Useille viestimille työskennellyt Beltrán raportoi järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja huumekauppaan kytkeytyvästä väkivallasta.

Meksikossa on 2000-luvulla tapettu 92 journalistia. Lisäksi 23 on kadonnut, mikä on lähes ennenkuulumatonta demokraattisissa maissa.

Toimittaja joutuu hyökkäyksen kohteeksi Meksikossa joka 22. tunti, laskee brittiläinen sensuurinvastainen järjestö Article 19.

Meksikon ohella Latinalaisen Amerikan pahimmat maat ovat Honduras ja Brasilia, sanoo järjestön suojeluohjelman vetäjä Ricardo González. Pääongelmat ovat hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuus, median omistuksen keskittyminen ja journalistien kehnot työolot.

Latinalaisamerikkalaisen journalistiliiton (Felap) mukaan alueella tapettiin viime vuonna 43 toimittajaa, joista 14 Meksikossa (lisäksi 2 katosi), 10 Hondurasissa, 8 Brasiliassa.


Valtataistelu Hondurasissa

Väkivalta ei ole ainoa uhka medialle Hondurasissa. Maan johtaviin sanomalehtiin kuulunut Diario Tiempo suljettiin hiljan. Lehti tuli tunnetuksi demokratian puolustajana vuonna 2009, kun presidentti Manuel Zelaya syöstiin vallasta.

Lehden lopetus liittyy Hondurasin vaikutusvaltaisimpiin kuuluvan Rosenthalin perheen vaikeuksiin. Yhdysvallat syyttää pankkiiri Jaime Rosenthalia huumerahan pesusta. Suvun yritysryppään tilien jäädyttäminen aiheutti lehden sulkemisen lokakuussa. Maan hallitusta on moitittu tarpeettoman kovista toimista lehteä kohtaan.

Rosenthal sanoi avoimessa kirjeessään, että lehden sulkemisella – jota hän pitää länsimaissa hyvin epätavallisena - on vakavia seurauksia sananvapaudelle ja demokratialle.

 

Osuuskunta aloitti Argentiinassa

Argentiinassa taas Tiempo Argentina -nimisen lehden kohtalo on ollut päinvastainen. Lokakuussa lakkautetun päivälehden toimittajat perustivat osuuskunnan ja onnistuivat huhtikuussa aloittamaan julkaisun uudelleen. Lehti ilmestyy viikkolehtenä tunnuksella ”omistamme omat sanamme”.

Argentiinan journalisteja huolestuttaa kuitenkin oikeistopresidentti Mauricio Macrin lakihanke. Hän aikoo korvata uudella viime vuonna säädetyn lain, jolla rajoitettiin viestinten omistuksen keskittymistä.

Ecuadorissa vasemmistopresidentti Rafel Correa on puolestaan ottanut tavakseen nostaa kunnianloukkaussyytteitä hänet ikävässä valossa esittäviä journalisteja vastaan.

Latinalaisen Amerikan toimittajat eivät anna periksi. Meksikon Veracruzissa journalistit järjestivät 28. huhtikuuta tilaisuuden keskusaukiolla muistaakseen neljä vuotta sitten murhattua kollegaansa Regina Martínezia.

”Emme voi unohtaa emmekä olla tekemättä mitään”, sanoo veracruzilainen toimittaja Norma Trujillo.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Suomi tarvitsee mediapoliittisen ohjelman ja mediatukijärjestelmän

Liitto kannattaa selonteossa esille nostettuun tarpeeseen parantaa lasten- ja nuorten luku-, kieli- ja mediataitoja. Yksi keskeinen toimenpide tämän toteuttamiseksi on laskea kirjojen ja lehtien arvonlisäverokanta nollaan.

Journalistiliitto: Yle-lain muutos haitallinen työntekijöille ja kulttuurille, säästötoimena tarpeeton

Yleisradio on merkittävä työllistäjä. Se tarjoaa paitsi työpaikkoja, mutta myös ostaa ohjelmia, palveluja ja tuotantoja muilta yrityksiltä. Ylen rahoituksen leikkaaminen paitsi johtaa jopa satojen työpaikkojen menetyksiin, niin se myös ajaa ahdinkoon alan tuotantoyhtiöitä sekä freelancereita. Yle on erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa, liitto toteaa lakimuutoksesta antamassaan lausunnossa.

Hae nyt Julkisen sanan neuvoston jäseneksi

Ehdokkaiden tulee olla liiton jäseniä sekä perehtyneitä ammattietiikkaan ja Journalistin ohjeisiin.