Uutiset / 30.05.2013

Uusi näkökulma arabinaisten maailmaan

Mashour kokee tehtäväkseen muuttaa sitä, miten arabinaiset näkevät itsensä, miten arabimiehet näkevät heidät ja miten Israelin juutalaiset näkevät palestiinalaisväestön, johon kuluu joka viides asukas.
 

Lehden kesäkuun numeroon tehdään kansikuvaa, jota varten 20-vuotias Sumoud Farraj ja kolme muuta nuorta arabinaista poseeraavat huippusuunnittelijan minihameissa.

Malli ajaa kumousta

Farrajin etunimi tarkoittaa lujaa luonnetta, ja sitä hän tarvitseekin toimiessaan mallina kulttuurissa, jossa naiskauneus on tapana verhota.

”Jotkut torjuvat minut haaveideni vuoksi, mutta pystyn elämään sen kanssa. Olen kuka olen ja aion tulla tunnetuksi Israelin ohella muuallakin maailmassa”, Farraj vakuuttaa.

”Arabinaisten asema vaatii pienoisvallankumousta, jotta saavutamme henkisen ja yhteiskunnallisen vapauden. Tarvitsemme liian usein aviomiehen, vanhempien tai yhteiskunnan luvan rohkeisiin tekoihin”, hän pohtii.

 

Bikini tuohdutti

Mashour päätti vuonna 2011 julkaista Lilacin kannessa kuvan Miss Earthiksi kruunatusta Huda Naqashista bikineissä. Arabinainen esiintyi ensi kertaa näin vähissä pukeissa arabilehdessä.

Tieto levisi internetin kautta koko arabimaailmaan, ja aihe keräsi 70 000 – pääasiassa kielteistä – kommenttia saudiarabialaisen al-Arabiya-uutiskanavan nettisivulla.

”Maa ei kuitenkaan järissyt, eikä Naqashia tapettu tai edes uhkailtu. Tapaus osoitti, että arabiyhteiskunta oppii hyväksymään muutoksia”, Mashour analysoi.

”Lilacin lukijoiden ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä, eikä lehteä tarvitse ostaa, jos ei pidä siitä. Mutta meidän on kyettävä demokraattiseen keskusteluun”, hän jatkaa.

Moninkertainen eristys

Mashour muistuttaa, että arabilehdistö on käynyt läpi monia vaiheita. Lilacin edeltäjät julkaisivat jo 1970-luvulla rohkeita kuvia ja egyptiläisissä elokuvissa nähtiin intohimoisia suutelukohtauksia.

Mashour sanoo toteuttavansa naisellista luovuuttaan murtautuakseen ulos eristyksestä, joka syntyy siitä, että hän on nainen pääosin vanhoillisessa yhteisössä, kristitty muslimivaltaisessa yhteiskunnassa, palestiinalainen juutalaisvaltiossa ja israelilainen arabivoittoisessa Lähi-idässä.

On helpompi vakuuttaa Israelin arabit sukupuolten tasa-arvosta kuin saada juutalaiset ymmärtämään, että Israelin arabinaisten ja -miesten kuuluu olla tasa-arvoisia heidän kanssaan, Mashour huomauttaa.

(Inter Press Service)

 

Perheyritys naisten käsissä

Yara Mashourin isä Lufti Mashour perusti vuonna 1983 As-Sinaran, joka on riippumaton Israelissa ilmestyvä arabiankielinen viikkolehti. Yhtiö omistaa myös mainostoimiston ja naistenlehti Lilacin.

Lufti Mashourin kuoltua 2007 ohjat siirtyivät perheen naisille. Luftin tehtävät otti hänen vaimonsa Vida, Lilacin johtoon tuli Yara ja mainostoimiston vetäjäksi hänen sisarensa Varia.

Naisten kykyjä epäiltiin, mutta As-Sinara on säilynyt Israelin laajalevikkisimpänä arabiankielisenä viikkolehtenä.

”Naiset ovat miehiä avoimempia ja rohkeampia. Miehet pelkäävät muutoksia, mutta me kokeilemme asioita, kunnes ne toimivat”, Varia Mashour selittää. (IPS)

 
***
Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes pyörittää Palestiinalaisalueella nuorten mediafoorumia yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön ja Betlehemin yliopiston kanssa. Mediafoorumi pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä opettamalla nuorille mediataitoja, jotta heillä olisi keinoja saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.

Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.