Pariisi (IPS)

Juuri päättyneellä vuosikymmenellä maailmassa murhattiin 888 toimittajaa ja muuta media-alan työntekijää eli yksi noin joka neljäs päivä, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon vuosikatsaus paljastaa.

Viime vuonna uhreja kertyi 59, joukossa 4 naista. Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella sekä Aasian-Tyynenmeren alueella tehtiin kummallakin 22 journalistimurhaa, arabimaissa 9 ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 6. Unescon mukaan 87 prosenttia surmatöistä on jäänyt rankaisematta.

Järjestön pääjohtaja Audrey Azoulay muistuttaa, että koronapandemian vuoksi journalismin merkitys demokratialle ja ihmisoikeuksille on ollut jopa ennennäkemättömän suuri.

Journalistien työolot kautta maailman kuitenkin huolestuttavat, sillä murhien ohella ammattikuntaan kohdistuu lisääntyvässä määrin muita hyökkäyksiä ja ahdistelua.

Viime vuosi nosti esiin vaaroja, joille journalistit altistuvat raportoidessaan mielenosoituksista, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain rasisminvastaisesta Black Lives Matter -liikkeestä.

Tammikuun alusta 2015 kesäkuun loppuun 2020 Unescon tietoon tuli 125 mielenosoitusta, joiden yhteydessä toimittajia pahoinpideltiin tai pidätettiin yhteensä 65 maassa.

Raakoja murhia rauhan oloissa

Toimittajat ilman rajoja (RSF) painottaa omassa vuosiraportissaan, että journalistimurhat ovat kasvussa maissa, joissa vallitsee rauha. Vuonna 2016 surmatöistä 58 prosenttia tehtiin konfliktialueilla mutta viime vuonna kaksi kolmasosaa tapahtui rauhan oloissa.

Meksikossa murhattiin viime vuonna 8, Intiassa 4, Pakistanissa 4, Filippiineillä 3 ja Hondurasissa 3 journalistia. Osa tapauksista oli erittäin julmia.

Meksikossa El Mundo -lehden toimittaja Julio Valdivia Rodríguez löydettiin päättömänä Veracruzin alueelta. Acapulcossa paikallisen Punto por Punto Noticias -digimedian johtaja Víctor Fernando Álvarez Chávez joutui paloittelusurman uhriksi

Intiassa päivälehti Rashtriya Swaroopin toimittaja Rakesh Singh valeltiin palavalla nesteellä ja poltettiin elävältä ja Tamilan TV:n reportteri Israel Moses silvottiin viidakkoveitsellä hengiltä.

Telegram-viestintäsovelluksella toimivaa Amadnewsia johtanut iranilainen Rouhollah Zam sai kuolemantuomion oikeudenkäynnissä, jota RSF pitää vilpillisenä, ja hänet hirtettiin joulukuussa.

Mielenosoitusten yhteydessä tapettiin viime vuonna seitsemän journalistia. Irakissa tunnistamattomat aseistautuneet miehet surmasivat kolme reportteria päähän ammutuilla luodeilla. Kolumbiassa ammuttiin yhteisöradion toimittaja, joka seurasi intiaanien protestia maidensa yksityistämistä vastaan.

Korona uhkaa taloutta ja vapautta

Naistoimittajien turvallisuus on Unescon mukaan suuri huolenaihe. Järjestön lokakuisessa kyselyssä 73 prosenttia naistoimittajista sanoi joutuneensa työnsä takia nettihyökkäyksen kohteeksi. Joka viidennellä ahdistelu tai väkivalta oli muuttunut myös fyysiseksi.

Tiedonvälityksen vuotta 2020 leimasi koronapandemia, joka vaaransi monen viestimen talouden ja sitä kautta toimittajien työpaikat, Unesco raportoi.

Useissa maissa virusta torjumaan tarkoitetut poikkeuslait ja sulkutoimet ovat johtaneet myös ilmaisun- ja lehdistönvapauden rajoituksiin. Toimittajia on vedetty oikeuteen siksi, että he ovat paljastaneet viranomaisten tekemiä virheitä pandemian hoidossa.

Unescon Azoulay kehottaa puolustamaan kaikkien oikeutta jakaa ja saada tietoa vapaasti. ”Journalismin suojelu on totuuden suojelemista.”

 

(Inter Press Service)