Kun Unescon pääjohtaja vuosina 2006-2007 tuomitsi 122 journalistin murhan, yli kaksi kolmesta (72%) oli saanut surmansa konfliktialueella. Vuosina 2008-2009 Unescon tuomitsemista 125 murhasta enää runsas kolmasosa (37%) oli yhteydessä aseelliseen konfliktiin.Eniten journalisteja on kahden viime vuoden aikana Unescon mukaan tapettu Filippiineillä (37), Irakissa (15), Meksikossa (11), Somaliassa (9) ja Venäjällä (7).Suuri enemmistö uhreista ei ollut kansainvälisiä sotakirjeenvaihtajia, vaan paikallisia journalisteja, jotka tekivät paikallisia juttuja omassa kotimaassaan, toteaa Unescon pääjohtajan raportti, joka esiteltiin torstaina Pariisissa.Jopa 80 prosenttia työssään kuolleista toimittajista on Unescon mukaan murhattu tarkoituksellisesti työnsä vuoksi. Murhat ovat raportin mukaan vain jäävuoren huippu, kansainväliset sananvapausjärjestöt rekisteröivät yhä enemmän myös uhkailua, kidnappauksia, pahoinpitelyjä ja muuta painostusta journalisteja kohtaan. Suurin ongelma on, että syyllisiä ei useimmiten yritetäkään saada vastuuseen teoistaan.Maailmalla on tilanteen viime vuosikymmenen aikana nopeasti heikennyttyä herätty huomaamaan, että journalistien turvallisuus on laaja yhteiskunnallinen ongelma. ”Kysymys ei ole yhden ammattiryhmän vaatimasta erityissuojelusta, vaan kyse on kansalaisten oikeudesta tietoon”, sanoi Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n pääsihteeri Aidan White. ”Kyse on lakien voimaan saattamisesta ja se on valtioiden asia.””Tilanne Filippiineillä oli jo menossa hieman parempaan suuntaan, kun yhtäkkiä yli 30 työtään tekevää journalistia murhattiin paikallisvaalien yhteydessä verilöylyssä viime marraskussa. Heidät murhattiin, koska se oli mahdollista”, sanoi filippiiniläinen Roby Alampay, joka johtaa Kaakkois-Aasialaista SEAPA-järjestöä Bangkokissa. ”Rankaisemattomuus tappoi heidät.””Huolimatta kaikista julistuksista ja lupauksista jatkuva rankaisemattomuus on skandaali eikä tällainen tilanne yksinkertaisesti voi jatkua”, sanoi White.Unesco päätti kaksi vuotta sitten pyytää selvityksiä niiden maiden hallituksilta, joissa journalisteja oli murhattu vuosina 2006-2007. Yhteensä 28 maasta 15 on raportin mukaan vastannut vapaaehtoisesti Unescon pääjohtajan pyyntöön. Vastauksiin sisältyneistä 28 tapauksesta vain kaksi on päättynyt tuomioon, muissa oikeudenkäynti on vielä kesken, kuten Anna Politkovskajan murhatapauksessa. Kyselyjä jatketaan, jotta valtiot saataisiin kiinnittämään enemmän huomiota tapauksiin.Unesco myös suosittaa, että toimituksissa kaikkialla maailmassa kunnioitettaisiin murhattujen journalistien muistoa minuutin mittaisella hiljaisuudella kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä 3. toukokuuta.