Tviitti voi viedä kuulusteluun Keniassa

Akolo laittoi viime vuoden viimeisenä päivän eteenpäin tviitin, jossa mainostettiin työpaikkoja poliisin rikostutkintaosastolla. Hän piti hieman outona sitä, että viesti oli lähtenyt liikkeelle vasta hakuajan päättymispäivänä.

”Vaikka Akolo ei selvästikään ollut tviitin luoja, hän joutui kuulusteluihin eikä alkuperäinen lähettäjä. Ehkä siksi, että tämä ei ollut toimittaja”, pohtii mediakonsultti Calvin Otieno.

Hänen mukaansa sama poliisiosasto, jonka työpaikkoja ilmoitus koski, halusi tietää, mistä Akolo oli saanut tiedon, vaikka oli selvää, että hän oli vain laittanut viestin eteenpäin, Otieno jatkaa.

Akolon tapaus liittyy journalistien pidätysten sarjaan Keniassa tänä vuonna. Moni muukin tapaus koskee sosiaalisessa mediassa tehtyjä postauksia, joilla on yhteyksiä korruptioon, maanomistukseen ja turvallisuuteen. Aiheet ovat Kenian tulenarimmat tällä hetkellä.

Sensuuri uhkaa somea vaalien alla

Kenian viranomaiset ovat kolmen viime vuoden aikana haastaneet enemmän toimittajia oikeuteen kuin koko edellisen hallituksen kaudella, sanoo sananvapausjärjestö Article 19:n Itä-Afrikan johtaja Henry Maina.

Hän pelkää tilanteen vain pahenevan vuoden 2017 vaalien lähestyessä. ”Todennäköisesti some joutuu sensuurin kynsiin, kuten Ugandassa”, Maina sanoo. Presidentti Yoweri Musevenin hallitus pimensi somen tämän vuoden helmikuun vaalien aikana.

Keniassa vuoden 2010 perustuslaki turvasi lehdistönvapauden ja kielsi valtiota puuttumasta toimittajien työhön julkisissa tai yksityisissä viestimissä. Ääni kellossa on kuitenkin muuttunut sen jälkeen, sanoo vt. toiminnanjohtaja Marceline Nyambala naistoimittajien järjestöstä (Association of Media Women in Kenya) .

Indeksissä alamäkeä

Hallitus asetti 2013 valvontaelimen, jolla on valtuudet peruuttaa median toimiluvat ja määrätä suuria sakkoja toimittajille ja viestintätaloille. Kenian sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä  romahti tuolloin 19 pykälää vuodessa, ja alamäki on jatkunut edelleen. Kenia on nyt sijalla 95/180.

Vuonna 2014 säädettiin, että kansanedustajat epäsuotuisassa valossa esittävästä tiedosta voi seurata toimittajalle kaksi vuotta vankeutta tai 4 500 euron sakko ja medialle jopa 180 000 euron lasku, Nyambala kertoo.

Edelleen tehtiin lakiesitys, jonka mukaan kaiken terrorismitutkintaan liittyvän tiedon julkistaminen vaatisi poliisin luvan. Nyambalan mukaan tarkoitus oli estää tutkiva journalismi liittyen poliisin terrorismia koskevaan toimintaan.

”Vaikka esitys torjuttiin, valtio ei ole lakannut ahdistelemasta turvallisuusasioita tutkivia toimittajia”, hän sanoo.

Pelkästään vuonna 2014 Kenian journalistit joutuivat uhkailun ja pahoinpitelyn kohteeksi ainakin 19:ssä tilanteessa maan eri kolkilla. Kimppuun kävijät olivat lähes poikkeuksetta poliisin tai hallinnon edustajia.

Kytkös muihin ihmisoikeuksiin

Mainan mukaan lehdistönvapautta rajoittavat myös median omistussuhteet ja mainostulot. Iso osa omistajista on poliitikkoja, jotka käyttävät viestimiä äänitorvinaan.

Painetussa mediassa nyrkkisääntönä on täyttää 60 prosenttia lehdestä ilmoituksilla. ”Suurin ilmoittaja on valtio, eikä se mainosta siellä, missä siihen suhtaudutaan kriittisesti”, Maina sanoo.

Hän varoittaa, ettei hyökkäyksiä lehdistönvapautta vastaan pidä erottaa muista ihmisoikeusloukkauksista. ”Kun media hiljennetään, syntyy otollinen ilmapiiri kaikkien ihmisoikeuksien murskaamiselle.”