Costa Ricassa ilmestyvän La Nación -lehden tutkivassa ryhmässä uurastavat viisi toimittajaa, systeemi-insinööri ja ohjelmistokehittäjä. Ryhmän vetäjä Giannina Segnini sai syksyllä arvostetun Gabriel García Márquez -palkinnon korruptiopaljastuksista, joiden nojalla vangittiin useampi entinen presidentti Costa Ricassa. Viime aikoina hän on hyödyntänyt ryhmätyötä ja datajournalismia tutkimuksissaan.”Tutkiva journalismi ei ehkä ole lisääntynyt, mutta teknologian murros on avannut sille uusia mahdollisuuksia”, Segnini pohtii.Ryhmä perkasi neljän kuukauden ajan dataa 32 julkisessa tietokannassa 340 henkilöstä, jotka olivat ehdolla helmikuun 2. päivän presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Juttusarjaa alettiin julkaista tammikuun puolivälissä otsikolla Älä äänestä sokeasti, ja digipainoksesta pääsi tutustumaan jokaisen ehdokkaan taustaan. Yhteistyötä yli rajojenPalkittu perulainen toimittaja Gustavo Gorriti sanoo, että perinteiset viestimet ja uusi digimedia suorastaan kilpailevat nyt tutkivassa journalismissa, mutta sekä laadussa että määrässä on yhä parantamisen varaa.Korporatiivinen korruptio, oligopolien rooli taloudessa ja sen kansalaisille aiheuttamat kustannukset vaativat Gorritin mukaan vielä penkomista. Segnini vahvistaa, että ulkopuoliset intressit ovat onnistuneet ajoittain soluttamaan myös tutkivaa journalismia.Laatuongelmat saivat Gorritin perustamaan vuonna 2010 IDL-Reporteros -nettiportaalin, jonka yhteistyökumppaneina on riippumattomia digiviestimiä Argentiinasta, Brasiliasta, Chilestä, El Salvadorista, Guatemalasta, Kolumbiasta, Meksikosta ja Nicaraguasta. Toiminta nojaa paljolti kansainväliseen tukeen ja otti mallia ProPublica -sivustosta, jonka yhdysvaltalainen Paul Steiger perusti finanssikriisin iskettyä tutkivaan journalismiin.Gorriti myöntää, että kestävän taloudellisen pohjan löytäminen ja suurien yleisöjen tavoittaminen ovat ongelmia tutkivalle journalismille. Hän näkee lupaavaa kehitystä Brasiliassa, jossa ansiokas toiminta on levinnyt myös maakuntiin.Brasilia keulillaBrasilialaisen Gazeta do Povo de Paraná -lehden palkittu toimittaja Mauri König vahvistaa, että Brasilian lehdet ovat viime vuosina antaneet tutkiville ryhmilleen mahdollisuuksia paneutua tärkeisiin aiheisiin kuukausien tai jopa vuosien ajan. Esimerkiksi Gazeta do Povo palkittiin 2011 kahden vuoden työn tuloksena syntyneestä jutusta, joka paljasti miljoonien kavalluksen Paranán osavaltion parlamentissa.Finanssikriisi ja median murros koettelevat nyt Brasiliaakin, mutta esimerkiksi Latinalaisen Amerikan vaikutusvaltaisimpiin lehtiin kuuluva Folha do São Paulo jatkaa tutkivaa työtä, vaikka sen levikki on kutistunut takavuosien miljoonasta.Folha lähetti viime vuonna toimittajaryhmän lähes vuodeksi valmistelemaan monikanavaista juttua Belo Monten kiistellystä patohankkeesta Parán osavaltiossa pohjoisessa Amazoniassa.Kestävä pohja haussaSegninin mielestä toimittajien on itse etsittävä uusia liiketoimintamalleja, jotka turvaavat mahdollisuudet kestävään ja eettiseen tutkimustyöhön. ”Tätä kokeilunhalua on Latinalaisessa Amerikassa enemmän kuin missään muualla”, hän sanoo.”On löydyttävä jokin kestävä toimintatapa. Kieltäydyn uskomasta, että minun on elettävä almuilla. Jonkun on maksettava siitä, että demokratia toteutuu”, Segnini lataa.Gustavo Gorriti luottaa siihen, että parhaat ammattilaiset löytävät tavan pitää tutkiva journalismi hengissä. Mutta se edellyttää yhteistyötä: ”Meidän on opittava toinen toisiltamme.”**** Giannina Segnini vieraili Suomessa joulukuussa 2012 Viestintä ja kehitys -säätiön ja tutkivien journalistien vieraana.