Bulent Kenesin oli pakko paeta kotimaastaan Ruotsiin. Kuva Erik Larsson Kuva: Tukholma (IPS – Erik Larsson) Turkkilainen toimittaja Bülent Kenes on ollut Ruotsissa reilun vuoden. Hän pakeni sen jälkeen, kun sotilaiden vallankaappausyritys presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa vastaan epäonnistui heinäkuussa 2016 ja laajat vainot ja puhdistukset alkoivat. ”Tapahtui liikaa asioita. Minut kutsuttiin poliisiasemalle lähes päivittäin. Työpäiväni kuluivat oikeuksieni puolustamiseen enkä ehtinyt kirjoittaa juttuja. Sitten tuli vallankaappausyritys, ja nimeni löytyi turvallisuuspalvelun listalta. Jouduin pakenemaan maasta.” Hallitus syytti kaappausyrityksestä Fethullah Gülenin johtamaa uskonnollis-poliittista liikettä ja puhdisti kymmeniätuhansia sen kannattajiksi epäiltyjä hallinnosta ja armeijasta. Tuhansia pidätettiin ja kidutettiin. Amnesty Internationalin mukaan Erdoğan käytti kaappausyritystä verukkeena sille, että hän saattoi raivata kaikki vastustajansa tieltään. ”Minun oli pakko mennä piiloon heti kaappausyrityksen jälkeen”, kertoo Kenes, joka oli vuosia ollut piikkinä hallituksen lihassa. Lokakuussa 2015 Kenes pidätettiin, koska hänen twiittinsä sanottiin loukkaavan Erdoğania. Syytteitä nostettiin useaan otteeseen. Erdoğanin tukijasta arvostelijaksi Kenes oli Turkissa arvostettu toimittaja ja yksi Zaman-lehden englanninkielisen version, Today's Zamanin, perustajista. Hän arvosteli kolumneissaan sitä, miten Turkin demokratiaa kavennettiin askel askeleelta. Zaman-lehdet joutuivat hallituksen valvontaan jo maaliskuussa 2016, ja Today's Zaman lakkautettiin heinäkuussa 2016 yhdessä 44 muun lehden kanssa. ”Hallitus piti lehteämme vaarallisena, koska halusimme antaa äänen kaikille paitsi rasisteille. Meillä oli 50 kolumnistia: uskovaisia, konservatiiveja, liberaaleja, feministejä ja nationalisteja. Lehden ja Kenesin katsottiin olevan lähellä gülenistejä, ja siksi häntä etsittiin kaappausyrityksen jälkeen. Kenes kertoo pohtineensa paljon sitä, mitä Turkissa tapahtui ja miksi lehdistönvapauden kimppuun käytiin niin rajusti. Hän sanoo suhtautuneensa alussa myönteisesti Erdoğaniin ja tämän AKP-puolueeseen ja jopa äänestäneensä sitä, kuten moni muukin. Teeskenneltyä demokratiaa 2000-luvun alussa Erdoğan hajotti hallintokoneiston sisällä toimineen ”valtion valtiossa”, joka oli demokratiaa vastustaneiden sotilaiden ja poliisien verkosto. Sen hajottaminen kasvatti monien toiveita demokraattisesta Turkista, mutta kannatuksensa kasvaessa AKP alkoi ajaa yhä islamistisempaa linjaa ja tukahduttaa oppositiota. ”Erdoğan sai niin vahvan tuen, ettei hänen tarvinnut enää teeskennellä demokraattia”, Kenes sanoo. Hänen mukaansa myös poliittisen vallan käyttö muuttui. Erdoğan alkoi antaa suoria määräyksiä ja sivuutti parlamentin samalla, kun AKP kasvatti vaikutusvaltaansa talouselämässä. ”Olimme havainneet muutoksen vuoteen 2011 tultaessa ja alkaneet arvostella sitä”, Kenes kertoo. Hallitus kovensi otteitaan toimittajia ja mediaa vastaan. Yhä useampia syytettiin Erdoğanin ja muiden johtavien poliitikkojen loukkaamisesta ja moni joutui vankilaan. ”Minua on syytetty rikoksista 30 kertaa ja olen saanut useita vankilatuomioita”, Kenes summaa. Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus