Arabikevään kehtoon kokoontui lokakuun alkupuolella uuden viestinnän aktivisteja ympäri arabimaailmaa ruotimaan sosiaalisen median roolia alueen vallankumouksissa.

Syrjäytetyn presidentti Zine al-Abidine Ben Alin lähes 20-vuotisella valtakaudella Tunisia kuului kovimpiin vapaan tiedonvälityksen tukahduttajiin. Vielä viime vuonna Committee to Protect Journalists luokitteli maan bloggareiden kannalta kymmenen pahimman joukkoon. Facebookin ja Youtuben käyttöä estettiin ja verkossa kirjoittavia vainottiin.

Aktivisteja peloteltiin

"Heti levottomuuksien alettua ryhdyin aktiiviseksi Facebookissa. Olin mielenosoituksessa, kun turvallisuuspalvelun miehet kävivät kotonani. He kertoivat äidilleni, että nimeni oli sisäministeriön listalla ja kehottivat varovaisuuteen", elokuvausta opiskeleva Khaled Khafi, 24, kertoo.

"Jatkoin mielenosoituksissa käymistä, vaikka pelkäsin, että katoilla vaanivilla tarkka-ampujilla on minusta kuva ja tulen tapetuksi", hän jatkaa.

Sosiaalisella medialla oli arabikeväässä keskeinen rooli poliittisen keskustelun ohjaajana, laajojen verkostojen luojana ja poliittisen toiminnan organisoijana, vahvistaa tutkimus, jonka tekijänä on Project on Information Technology and Political Islam.

Ben Alin erottua tunisialaiset lähettivät liki 2 200 twiittiä päivässä. Heidän kumouksensa onnistuminen innosti liikehdintää muissa alueen maissa.

Sensuuri ajoi väen kaduille

"Tiedon sensurointi oli yksi Ben Alin järjestelmän tukipylväitä. Valvonnan peittoaminen siivitti vallankumoustamme ja johti asteittain systeemin romahtamiseen", toimittaja Asma Ghribi, 24, sanoo.

Tutkimuksen mukaan Ben Alin yritykset sulkea internet lisäsivät aktivismia, koska sosiaalista mediaa seuranneet lähtivät kaduille.

Ghribi ei pidä sosiaalista mediaa päätekijänä kansannousussa, johon vaikuttivat monet asiat. "Mutta se antoi työkalut kansalaisten tietoisuuden kasvattamiseen ja tarjosi foorumin keskustelulle asioista, joista ei voinut puhua julkisesti."

Vain etiikka rajana

Vallankumouksen jälkeen Tunisian sisäministeriö on myöntänyt toimiluvan 103 sanoma- ja aikakauslehdelle.

Ennen vallankumousta henkinen ja fyysinen vaino ajoi yli sata tunisialaista journalistia maanpakoon. Tuolloinkin lehdistönvapaus oli kirjattu perustuslakiin, mutta hallitus kavensi sitä laeilla ja määräyksillä.

Uuden lehdistölain luonnos hyväksyttiin viime kuussa vallankumouksen tavoitteiden toteuttamista valvovassa elimessä. Se takaa journalisteille oikeuden tietoon, lähdesuojan ja mielipiteenvapauden.

"Nyt meillä on mahdollisuus tarjota sensuroimatonta tietoa maamme tapahtumista", Radio Express FM:n juontaja ja bloggari Zied Mhirsi iloitsee.

"Rajoja asettaa vain etiikka, mutta siihen liittyy valtava vastuu", Ghribi vahvistaa.