Toimittaja Webbin kohtalo puhuttaa taas

Skandaali paljastui vuoden 1986 lopulla, kun presidentti Ronald Reaganin hallitus jäi kiinni Keski-Amerikassa toimineiden contra-sissien tukemisesta. Rahat oli hankittu myymällä salaa aseita islamistiselle Iranille.

Contra-armeija oli Yhdysvaltain salaisen palvelun CIA:n luomus, jonka oli määrä kaataa Nicaraguan vasemmistolainen sandinistihallinto. Sodassa kuoli kymmeniätuhansia ihmisiä ja Nicaragua kärsi valtavia taloudellisia vahinkoja.

Reaganin apu contrille oli laitonta, koska kongressi oli kieltänyt sen. Operaatiota valvoi silloinen varapresidentti George H.W. Bush, joka oli johtanut CIA:ta 1970-luvulla.

Contrat hyötyivät myös yhteistyöstä Etelä-Amerikan kokaiinikartellien kanssa. Uutistoimisto AP:n reportterit Robert Parry ja Brian Barger paljastivat asian 1985 artikkelissaan, joka sisälsi silminnäkijälausuntoja sekä contrien että Yhdysvaltain hallinnon edustajilta.

Silloinen senaattori John Kerry teki 1980-luvun lopulla laajoja selvityksiä contrien laittomuuksista, huumeet mukaan lukien, mutta media jätti ne vähälle huomiolle.

Juttusarja päättyi potkuihin

Vuonna 1996 contrien huumekaupat nousivat uudelleen esiin tutkivassa juttusarjassa, jonka Gary Webb teki Kaliforniassa ilmestyvään San Jose Mercury News –lehteen.

Webb joutui kollegojensa raivoisan hyökkäyksen kohteeksi. Erityisesti häntä röykyttivät Washington Post, New York Times ja Los Angeles Times. Mercury News taipui painostuksen alla erottamaan Webbin.

Työtön ja kollegojensa hyljeksimä Webb teki itsemurhan 2004. Tarina on nyt innoittanut Hollywoodissa tuotetun Kill The Messenger –filmin.

Jotkut tahot ovat väittäneet, että CIA murhasi Webbin. Robert Parryn mukaan tilanne oli oikeastaan vielä traagisempi: ”Webb riisti itseltään hengen, koska ihmiset, joiden olisi pitänyt tukea hänen työtään, hylkäsivät hänet.”

Vaietut tosiasiat

Tilanteen ironisuutta lisää se, että Webbin contria koskevat väitteet oli vahvistettu 1998 CIA:n ylitarkastajan Frederick Hitzin raportissa. Valtamedia antoi kuitenkin ymmärtää, että raportti vapautti CIA:n ja contrat huumekauppaepäilystä.

Nykyisin yliopistovirkaa Virginiassa hoitava Hitz sanoi raportissaan, että CIA:lla oli tietoa contrien sekaantumisesta kokaiinikauppaan, mutta se salattiin oikeusministeriöltä, kongressilta ja jopa laitoksen omalta tutkimusosastolta. Paljastusten pelättiin vaikeuttavan taistelua Nicaraguan hallitusta vastaan.

New York Times julkaisi 10. lokakuuta 1998 jutun, jossa kyseenalaistettiin Webbin luotettavuus, mutta myönnettiin siinä sivussa, että contrien huumekaupat olivat isompi juttu kuin lehti oli aiemmin arvioinut.

CIA julkisti hiljattain joukon sisäisen Studies in Intelligence –lehtensä aiemmin salaisiksi julistettuja juttuja. Yksi niistä paljasti, että laitos huolestui Webbin artikkeleista ja ryhtyi toimenpiteisiin häntä vastaan nojautuen laajoihin ja toimiviin suhteisiin, joita sillä oli toimittajakuntaan.