Laki kansallista turvallisuutta ja puolustusta koskevan tiedon salaamisesta hyväksyttiin edellisen parlamenttikauden viime metreillä tammikuussa. Tuolloin kongressi urakoi kahden päivän maratonistunnossa satakunta lakia ja säädöstä pehmentääkseen presidentti Juan Orlando Hernándezin hallituksen valtaantuloa 27. tammikuuta. Hän edustaa edeltäjänsä Porfirio Lobon tavoin oikeistolaista kansallispuoluetta.Salailua koskeva lakiesitys pantiin jäihin viime lokakuussa, koska viestintäyritysten liitto Asociación de Medios de Comunicación vastusti sitä. Myös kansainväliset järjestöt epäilivät lain loukkaavan kansalaisten sananvapautta ja oikeutta tiedonsaantiin.Lain uusi tuleminen tammikuussa on mysteeri. Nimettöminä pysyttelevien parlamentin virkailijoiden mukaan arkistosta ei löydy ääninauhoja tapahtumasta. Väljä määrittely Julkisen tiedon saatavuutta valvovan laitoksen (Instituto de Acceso a la Información Pública IAIP)asiantuntijaraportin mukaan salaisuuslaista puuttuu ”kansallisen turvallisuuden” tarkka määritelmä, mikä antaa mahdollisuuden salata mitä tahansa arkaluontoiseksi arvioitua materiaalia.IAIP on riippumaton valtion elin, jonka tehtävänä on varmistaa hallinnon läpinäkyvyys siitä säädetyn lain mukaisesti.Uusi laki mahdollistaa asiakirjojen salaamisen 5–25 vuodeksi asian vakavuudesta riippuen. Salaamisesta päättää kansallinen turvallisuus- ja puolustusneuvosto, joka voi myös pidentää tai lyhentää aikaa.Neuvostossa ovat edustettuina oikeuskanslerinvirasto, puolustus- ja turvallisuusministeriöt, tiedustelupalvelu sekä aselajien komentajien neuvosto. Hämärää rahaa Poliittisia ja ihmisoikeusjärjestöjä yhdistävän Grupo de Sociedad Civilin edustaja Omar Rivera pitää lakia arveluttavana. Häntä huolestuttaa turvallisuusvero, jota on kerätty pari vuotta yrityksiltä ja kansalaisilta osana turvattomuuden ja väkivallan vastaista taistelua. ”Laki estää saamasta tietoa siitä, mihin valtio käyttää keräämänsä miljoonat.””Laki auttaa hallitusta toimimaan kuin kissa, joka peittää jätöksenä”, lataa kauppias Eduardo Tinoco. Hän maksaa 15 euroa kuussa suojelurahaa rikollisjengille, joka hallitsee kyseistä pääkaupungin aluetta. Päälle tulevat valtion uudet turvallisuusverot ja monet muut maksut.”Maksan veroa kaikesta, jopa oikeudesta elää. Lakia käytetään vain peittämään valtion keräämien varojen väärinkäyttö”, Tinoco napisee.IAIP huomauttaa, että mikä tahansa viranomaisten korruptiota koskeva tieto voidaan uuden lain mukaan julistaa jopa huippusalaiseksi eli pimittää 25 vuodeksi ja varmistaa rikosten vanhentuminen. Media ahtaalle Lain kymmenes pykälä koskettaa suoraan mediaa. Siinä sanotaan, että jos on ennakoitavissa salaisen tiedon vuotaminen viestimille, niille on kerrottava sen luonne ja velvoitettava ne kunnioittamaan sitä.Raportin mukaan uusi laki loukkaa viiden vuoden takaista lakia läpinäkyvyydestä viedessään IAIP:ltä valtuudet päättää tiedon salaamisesta. Samalla kumoutuvat ilmaisunvapaudelle ja tutkivalle journalismille annetut takuut.IAIP:n puheenjohtaja Doris Madrid toivoo, että salaisuuslakia muutetaan, koska se on perustuslain vastainen ja loukkaa kansainvälisiä sopimuksia. Kongressi kuitenkin torppasi keväällä esityksen lain muuttamisesta.Honduras johtaa maailman henkirikostilastoa ja kuuluu Latinalaisen Amerikan pahimmin korruptoituneisiin maihin.