Uutiset / 25.06.2013

Tiedonvälityksen keskittyminen vaarantaa demokratian

"Valtion velvollisuuksiin kuuluu muun muassa tiedonkulun vapauden turvaaminen”, Frank La Rue sanoo. Hän on guatemalalainen oikeustieteilijä ja edistää mielipiteen- ja ilmaisunvapautta YK:n erityisraportoijana.

”Latinalaisessa Amerikassa tehtiin historiallinen virhe, kun vallalle päästettiin kaupallinen käsitys informaatiosta”, La Rue jatkaa.

Hän määrittelee ilmaisunvapauden laajasti: yhteiskunnan jäsenten kollektiivinen oikeus saada tietoa, yhdistyä ja ilmaista itseään vapaasti, mutta myös kansojen oikeus kulttuuriinsa, kieleensä ja arvoihinsa ja mahdollisuus välittää niitä maailmalle omien viestimiensä kautta.

Latinalaisen Amerikan maissa on sensuurilakeja, jotka rankaisevat esimerkiksi virkamiesten kunnian loukkaamisesta ja estävät siten vallanpitäjien arvostelun, La Rue huomauttaa.

Yhteisöradion pyörittämistä ilman lupaa ei hänen mielestään pitäisi tuomita rikokseksi Latinalaisessa Amerikassa, jossa moni suuri mediayhtiö on saanut lupansa diktaattorilta tai korruptoituneelta hallitukselta.

Hukattu yleisradio

Hondurasissa ja Meksikossa keskustellaan parhaillaan viestintälakien uudistamisesta. La Rue perää radiotaajuuksia neljän eri mediatyypin käyttöön: Yhtäältä kaupalliset asemat, joiden toimiluvista säädetään lailla. Toisaalta yhteisöradiot, joille pitäisi suoda samat oikeudet, vaikka ne toimivat suppeammalla alueella. Kolmantena selvästi määriteltävät etniset ryhmät ja lopuksi valtion - ei hallituksen - hallitsema yleisradio.

La Ruen mukaan julkisen yleisradion mahdollisuudet on Latinalaisessa Amerikassa hukattu toisin kuin Euroopassa.

”Valtio ei tarvitse kolmasosaa taajuuksista, kuten Argentiinassa, koska sillä ei ole tarvittavia voimavaroja niiden hyödyntämiseen. Mutta yhteisöradioita varten on varattava julkisia taajuuksia.”

La Rue muistuttaa ihmisoikeusperiaatteesta, joka edellyttää moniarvoista mediaa. ”Yhteisön oikeus saada tietoa nousee yli yksittäisen journalistin oikeuksien.”

Viestimien keskittyminen harvoihin käsiin on tässä katsannossa hyökkäys sekä ihmisoikeuksia että demokratiaa vastaan.

Radiotaajuuksien huutokauppaaminen suosii varakkaita, ja La Rue esittää tilalle läpinäkyvää, julkista kilpailutusta selvin säännöin. Taajuudet tulisi myöntää määräajaksi ja ottaa heti käyttöön. Hän ajaa myös samalle taholle myönnettävien taajuuksien määrän rajaamista.

Sisältöön ei pidä kajota

Meksikossa on esitetty, että vain kaupallinen media saa myydä mainostilaa, mutta La Ruen mielestä myös voittoa tavoittelematon yhteisö voi hyödyntää mainosrahoitusta. Julkisen vallan ilmoittelulle taas pitäisi määritellä selvät kriteerit, hän vaatii.

Hondurasin lakiin ehdotetaan myös sisältöä koskevia säädöksiä. La Ruen mukaan säännöt löytyvät yleisistä ihmisoikeusperiaatteista ja ainoa, mihin laissa voi kajota on lasten suojelu sopimattomalta aineistolta.

”Ilmaisunvapaus tarkoittaa avoimuutta ja avarakatseisuutta. Rajoitukset ovat poikkeuksia, eikä niitä pidä liioitella, sillä se vie sensuuriin. Lainsäätäjillä on aina houkutus ympätä mukaan omia mielipiteitään.”

La Ruen mukaan netissä sääntelyä kaivataan vieläkin vähemmän. ”Tarvitaan itsesääntelyä. Tämä on uusi haaste ammattietiikalle, joka median on itse määriteltävä. Se ei ole valtion asia”, hän tähdentää.


Katso myös

Kaikki uutiset

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Moni jatkaa työtään, vaikka maanpaossa journalismia varjostavat rahoituksen hiipuminen, epävarmat työolot ja pelko.

Journalistiliitto: Suomi tarvitsee pysyvän mediatuen – STT:n tuki on askel oikeaan suuntaan

”Tämä yksittäinen rahoituspäätös on askel oikeaan suuntaan. On valtavan tärkeää, että päättäjät ovat ymmärtäneet kotimaisen uutistoimiston merkityksen ja haluavat tukea sitä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Kuka kertoo totuuden Kastin Chilessä?

Chilen mediavalta on keskittynyt vuosikymmenten ajan suurille konserneille, jotka kannattivat sotilasdiktatuuria. Kun Augusto Pinochetia ihaileva José Antonio Kast aloittaa presidenttikautensa, riippumattoman journalismin merkitys korostuu, mutta sen resurssit ovat niukat.