Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa julkaistu El Chulla -lehti esiteltiin vuonna 2016 esimerkkinä yhteisöpohjaisen median noususta Latinalaisessa Amerikassa. Nyt mediakenttä alueen maissa on kuihtumassa ja yksipuolistumassa. Kuva: Mario Osava/IPS Kuva: Caracas (IPS – Humberto Márquez) Miljoonat Etelä-Amerikan maiden asukkaat elävät ”tiedonvälityksen autiomaassa” vailla asiallista uutistarjontaa, alueen toimittajajärjestöjen tekemät selvitykset vahvistavat. Syynä on viestimien puuttuminen tai se, että ne omistautuvat viihdyttämiselle. Media ja yhteiskunta -instituutin (Ipys) Venezuelan-osasto järjesti kesäkuun alkupuolella tilaisuuden, jossa esiteltiin Argentiinan, Brasilian, Kolumbian ja Venezuelan ”autiomaiden” kartat. Vaikka Keski-Amerikan ja Andien alueen maita ei ole samalla tavalla kartoitettu, osanottajat arvioivat, että aavikot leviävät sielläkin. Autiomaat ovat tyypillisiä köyhien asuinalueilla niin kaupungeissa kuin maallakin. Ilmiö koskettaa myös alkuperäisasukkaita, jotka eivät saa uutisia omalla kielellään, Venezuelassa toimivan Medianálisis-laitoksen perustaja ja johtaja Andrés Cañizález muistuttaa. Laatu on huonoa Irene Beniton koordinoima argentiinalainen journalismifoorumi (Fopea) tutki maassaan 560 aluetta, joista liki puolet arvioitiin informaatioaavikoiksi ja neljännes puoliaavikoiksi. ”Metsiksi” eli runsaan tiedonvälityksen alueiksi luokiteltiin vajaa 10 prosenttia ja "puolimetsiksi" 17 prosenttia. ”Kuten muissakin alueen maissa, monilla alueilla on mediaa ja toimittajia, mutta journalismin laatu on huonoa, eikä se käsittele asukkaille tärkeitä asioita. Valtaapitävien propaganda kukoistaa”, Benito kertoo. Brasiliassa oli maaliskuisen laskennan mukaan 13 734 mediaa. Maan 208 miljoonasta asukkaasta 29 miljoonaa on kuitenkin kokonaan ilman paikallista uutisvälinettä. Brasiliaan sikiää vuosittain satoja uusia verkkomedioita, mutta monia ei voi luonnehtia riippumattomiksi, koska ne ovat kytköksissä paikallishallintoon tai uskonnollisiin yhteisöihin, Cristina Zahar Brasilian tutkivan journalismin yhdistyksestä (Abraj) sanoo. Kolmannes Kolumbian pinta-alasta ja viidennes 50 miljoonasta asukkaasta on vailla tiedonvälitystä. Toisessa kolmanneksessa, jossa asuu 16 miljoonaa ihmistä, media keskittyy viihdyttämiseen, Kolumbian lehdistönvapaussäätiön (Flip) kartoitus paljastaa. Venezuela sulki radiot 28 miljoonan asukkaan Venezuelassa 7 miljoonaa asuu kunnissa, joista puuttuu tiedonvälitys. Ipysin mukaan luku tuplaantuu, jos mukaan lasketaan yhden tai kahden median ”puoliautiomaat”. Taustalla on Venezuelan valtion politiikka, joka on johtanut yksityisten radioasemien joukkomittaiseen sulkemiseen. Pelkästään vuonna 2022 niitä lopetettiin 81 ja vuodesta 2003 lähtien kaikkiaan 285. ”Radio on syrjäseutujen tärkein tietolähde”, Daniela Alvarado Ipysistä muistuttaa. Kolumbiassa yksi syy tiedon autiomaiden laajenemiseen on väkivalta. ”Pitkän sisällissodan aikana tapettiin myös tietoa, journalismia, joka voi paljastaa, varoittaa ja valvoa, mitä konfliktialueilla tapahtuu”, Flip-säätiön johtaja Jonathan Bock selittää. Kolumbian 45 sotavuoden aikana murhattiin 165 journalistia. Bockin mukaan viestinnän ahdinkoon on muitakin syitä: heikko talous ja päättäjien vähäinen kiinnostus riippumattoman ja moniarvoisen journalismin edistämiseen. ”Se on nähty jopa vihollisena ja haluttu estää yhteiskunnan tottuminen sellaiseen.” Kuilu syvenee Cañizález in mukaan aavikoiden syntyä on edistänyt myös se, että uudet digimediat ovat syntyneet paljolti sinne, missä oli ennestään tiedonvälitystä ja ilmoitustuloja. ”Kuilu suurkaupunkien ja maaseudun välillä vain syvenee.” Syrjäseuduilla internetpalvelut ovat usein huonot eikä asukkailla ole varaa puhelimiin, jotka mahdollistaisivat digimedian ja somen seuraamisen. Tutkijat muistuttavat, että samat ongelmat vaivaavat asukkaita myös kaupunkien köyhimmillä alueilla. Venezuelassa tilannetta kärjistää jatkuva poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, joka on romuttanut myös tiedonvälityksen. Valtion kuristusote ilmenee sekä sensuurina että itsesensuurina, Alvarado sanoo. ”Tiedonvälityksen autiomaiden ohella puhumme kunnollisen mediaekosysteemin puutteesta. Se edellyttäisi, että viestimiä on riittävästi ja ne edustavat moniäänisyyttä”, Bock tähdentää. Terve mediaekosysteemi on Bockin mielestä sellainen, jossa moniäänisyys kattaa aihekirjon lisäksi erilaiset formaatit ja viestimet, jotka on tarkoitettu eri yleisöille. (Inter Press Service) Avainsanat: Brasilia Etelä-Amerikka Journalismi Kolumbia media tiedonvälitys Venezuela