Uusimmat

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula. Kuvaaja: Heli Saarela / Journalisti

”Tekijöiden asemaa parannetaan” – Europarlamentti äänestää tekijänoikeusdirektiivistä

Euroopan parlamentti äänestää sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiivistä täysistunnossaan 12.9. Strasbourgissa. Journalistiliiton lakimies, tekijänoikeusasioihin erikoistunut Sanna Nikula kertasi journalistien kannalta oleellisimmat seikat ehdotetusta direktiivistä.

Euroopan parlamentti äänestää sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiivistä täysistunnossaan 12.9. Strasbourgissa.

Käsittelyyn tulevat parlamentin oikeusvaliokunnan Jurin ehdotus uudeksi direktiiviksi sekä siihen tehdyt muutosehdotukset.

Euroopan Journalistiliitto EFJ toteaa omassa tiedotteessaan, että esitys on mullistava. Uutissisältöjen hyödyntämiselle netissä ja sosiaalisessa mediassa ollaan nyt luomassa reilut pelisäännöt. Tämä auttaa turvaamaan journalismin tulevaisuutta.

Journalistiliiton lakimies, tekijänoikeusasioihin erikoistunut Sanna Nikula kertasi journalistien kannalta oleellisimmat seikat ehdotetusta direktiivistä.

1) Tekijöiden neuvotteluasemaa parannetaan. Tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen teoksensa käytöstä.

Jurin ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät saavat sopivan ja oikeasuhtaisen korvauksen teostensa käytöstä, myös niiden verkkokäytöstä. Tekijä voi sopia korvauksesta itse, mutta artiklan mukaan myös kollektiiviset sopimukset ja lakisääteiset korvausmekanismit ovat mahdollisia.

Vuonna 2014 Journalistiliitto yritti yhdessä Tekijäfoorumin kanssa saada Suomen tekijänoikeuslakiin vastaavan kaltaisia säännöksiä, mutta vuonna 2015 tehty uudistus antaa mahdollisuuden vain jälkikäteen sovitella kohtuuttoman pieniä korvauksia. Myös tekijänoikeusjärjestöjen kollektiiviseen neuvotteluoikeuteen korvauksista on Suomessa suhtauduttu äärimmäisen nihkeästi. Direktiivi olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Jurin ehdotus sisältää myös tekijöiden oikeuden saada tietoa teostensa käytöstä. Tämä helpottaa tekijän mahdollisuutta arvioida, onko hänen alun perin saamansa korvaus ollut kohtuullinen.

Direktiivi pitää sisällään myös oikeuden vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenetelmiin sekä yllä mainitun jälkikäteisen kohtuullistamisen.

Erona Suomen nykyiseen lainsäädäntöön jäsenvaltioiden olisi turvattava myös se, että tekijöitä ja esiintyjiä edustavat organisaatiot voivat käynnistää kohtuullistamismenettelyjä tekijöiden puolesta. Suomessa kohtuullistamiskannetta voi tällä hetkellä ajaa vain tekijä itse, mikä on osaltaan johtanut siihen, ettei yhtään kannetta ole vuoden 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nostettu.

2) Alustatalouden pelisääntöjä rakennetaan uusiksi tekijöitä, kustantajia ja muita sisältöjen tuottajia hyödyttävällä tavalla.

Esimerkiksi sosiaalisen median alustat ovat voineet jakaa julkaisijoiden ja journalistien sisältöjä ilman korvausta. Nyt kustantaja voisi sopia some-alustan kanssa sisältöjen käytön ehdoista. Journalistiliitto kannattaa yhdessä EFJ:n ja kustantajia edustavien järjestöjen kanssa tätä niin sanottua kustantajan lähioikeutta muodossa, jossa tekijät saavat oikeudenmukaisen ja kohtuullisen osuuden lähioikeuden tuotoista.

Suomessa korvausten jako tapahtuisi todennäköisesti Kopiostossa.

Journalismin jakaminen sosiaalisessa mediassa ei siis direktiivin myötä loppuisi, vaan kustantajilla ja journalisteilla olisi mahdollisuus saada siitä myös korvaus. Lukijat voisivat jatkossakin jakaa artikkeleita sosiaalisessa mediassa.

Audiovisuaalisia sisältöjä ja musiikkia koskevan ns. arvokuiluartiklan mukaan myös tällaisia sisältöjä käyttävien alustojen (esim. Youtube) on jatkossa pyrittävä sopimaan sisältöjen käytöstä ja korvauksesta oikeudenhaltijoiden kanssa. Alustojen on myös suodattimilla estettävä laittomien sisältöjen saatavuus.

Journalistiliitto toivoo, että parlamentti äänestäisi 12. syyskuuta yllä mainittujen ehdotusten puolesta.