Washington DC (IPS – Héloïse Hakimi Le Grand)

Sukupuoleen pohjautuvilla stereotypioilla mediassa on merkittävä vaikutus siihen, miten naiset ja sukupuolivähemmistöt yleisesti nähdään. Se puolestaan vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa täysivaltaisesti osallistua yhteiskuntaan.

Yksi syy laajalle levinneisiin sukupuolistereotypioihin on osallisuusvaje mediassa. 2020 Global Media Monitoring Project -tutkimus osoitti, ettei uutismedia osallista tasavertaisesti naisia ja miehiä. Tutkimuksen mukaan naiset olivat uutisten aiheita tai lähteitä vain 26 prosentissa uutisista, ja että television koronajuttujen asiantuntijoista vain 31 prosenttia oli naisia.

YK:n naisten asemaa käsittelevää toimikuntaa konsultoiva kansalaisjärjestö NGO CSW/NY kutsui kokoon virtuaalipaneelin pohtimaan, miten uutisten välittämiä stereotypioita naisista ja sukupuolivähemmistöistä voisi vastustaa.

Keskustelua johti Journalistien kansainvälisen keskuksen ICFJ:n presidentti Joyce Barnathan. Keskustelijat olivat Chiara Adamo Euroopan komissiosta, Motunrayo Alaka nigerialaisesta Wole Soyinkan tutkivan journalismin keskuksesta, Brian Pellot Taboom Mediasta, kolumbialainen senaattori ja entinen sissiarmeija FARCin komentaja Victoria Sandino sekä Publicitarias.org -järjestön perustaja Melanie Tobal.

Koulutuksella stereotypioita vastaan

Koulutus on tehokkain tapa taistella sukupuolistereotypioita vastaan, panelistit sanoivat. Uutistoimitukset tulisi kouluttaa sellaisiksi, että toimittajat itse tietoisesti vapautuisivat omista ennakko-oletuksistaan.

”Koulutus tulisi aloittaa perusasioista, sillä monet eivät edes ymmärrä, mitä sukupuolistereotypiat ovat. Monet journalistit ajattelevat, että sukupuolen huomioon ottaminen juttua tehdessä ja aktiivinen stereotyyppien vastustaminen on vain trendi, jonka ottaa helposti haltuun”, Melanie Tobal sanoi.

”He haluavat helppoja ratkaisuja, tehtävälistan tai nopean workshopin tai pikaluennon. Asiat ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia”, Tobal lisäsi.

Pellotin Taboom Media pyrkii kohentamaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen käsittelyä mediassa. Ilman koulutusta heihin liittyvät aiheet usein ymmärretään väärin ja tietämättömyys voi johtaa sukupuolistereotypioiden voimistumiseen entisestään.

”Kaikki ovat kohdanneet naisia ja tietävät, millaisia naiset ovat. Mutta näin ei välttämättä ole seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla”, Pellot sanoi. Siksi toimitusten kouluttaminen keskittyy perusterminologian opettelemiseen ja sukupuolen käsitteen laajentamiseen.

Kannustimet olisivat tarpeen

Uutistoimituksilla ja toimittajilla on yleensä vain vähän kannustimia sukupuolinäkökulman huomioon ottamiseen. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kannustimien täytyy tulla johdolta.

Barnathan huomautti, että jos uutismedia edelleen jättää ulkopuolelleen puolet yleisöstään, sen jatkuvuus on uhattuna.

Adamo kehotti median rahoittajia käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta tilanne muuttuisi. Esimerkkinä hänellä oli oma organisaationsa, Euroopan komissio, joka pyörittää Creative Europe Media Program -tukiohjelmaa eurooppalaisen mediatuotannon kehittelylle, promootiolle ja levitykselle. ”Seuraavan seitsemän vuoden ajan varmistamme, että Creative Europen varoja anovat ovat sitoutuneet sukupuolten tasa-arvoon yhtiöstrategiassaan.”

Sääntelyn mutkikkuus

Sääntely on monimutkainen ja herkkä asia, Adamo myös sanoi. Sääntelijöiden täytyy varmistaa, etteivät eri ihmisoikeudet joudu ristiriitaan keskenään. Sääntelyn ei esimerkiksi tulisi liiallisesti rajoittaa ilmaisunvapautta sukupuolten tasa-arvon puolustamiseksi.

”Konfliktissa kärjistyvät stereotypiat, jotka johtavat väkivaltaan naisia ja vähemmistöjä kohtaan”, Sandino sanoi. Hän selitti, ettei sääntely tähtää vapaan lehdistön suitsimiseen, vaan osallistavan eettisen kehyksen rakentamiseen. Sukupuolikiintiöt toimituksissa ovat Sandinon mielestä hyvä ajatus.

”Sääntely on välttämätöntä, mutta se on pitkä tie muutokseen. Tarvitaan myös paikallisia, itsenäisiä ja välittömiä aloitteita, kuten koulutusta”, Alaka sanoi.

Johto on avainasemassa

Sandinon mielestä mediaomistus on avainasemassa, kun taistellaan muutoksen puolesta. ”Kolumbiassa ei ole yhtään naisen omistamaa mediayhtiötä. Kaikki konglomeraatit ovat miesten käsissä. Me tarvitsemme naisia johtamaan tiedon hallintaa, kielenkäyttöä, stereotypioiden poistamista ja tilan luomista naisia varten.”

Toiset panelistit huomauttivat, että johtoasemiin nousseiden naisten täytyy olla kykeneviä saamaan aikaan myönteisiä muutoksia.

”Ei riitä, että saamme tärkeille paikoille enemmän naisia. Asemiin nousevien naisten täytyy ymmärtää, mitä he aikovat asemallaan tehdä, mikä on heidän valtansa ja mitä he aikovat muuttaa. Jos he ymmärtävät, he laativat toimintasuunnitelmia eri tavalla, kehystävät toisin, palkkaavat erilaista henkilökuntaa. Agenda on erilainen, kun he ymmärtävät”, Alaka sanoi.

Lähteet monipuolisemmiksi

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että lähteitä olisi syytä monipuolistaa sekä kaikissa aiheissa siteerata enemmän naispuolisia asiantuntijoita. Useinhan toimittajat kääntyvät mukavuussyistä kerta toisensa jälkeen samojen asiantuntijoiden puoleen. ”Media voisi kuitenkin auttaa harvemmin kysyttyjä naislähteitä muuttumaan alojensa huippuasiantuntijoiksi”, Alaka huomautti.

Naispuolisten asiantuntijoiden suurempi käyttö voisi auttaa muuttamaan yhteiskunnassa vallitsevaa naiskuvaa. Sukupuolistereotypioiden karsiminen mediasta ei johtaisi vain parempaan journalismiin, vaan se säteilisi muuhunkin yhteiskuntaan. ”Siksi on tärkeää, että median sisällä asia on kunnossa”, Alaka sanoi.

 

(Inter Press Service)

Kuva: Shutterstock