Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta.
Journalistiliiton jäsenenä saat palveluja ja etuja, jotka hyödyttävät työssä ja vapaalla. Autamme, kun tarvitset neuvoa työehtoasioissa, haluat oppia uutta tai tarvitset vastapainoa työlle.
Journalistiliitto puolustaa reiluja työehtoja ja kestävää työelämää media-alalla. Liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.
Täältä löydät Journalistiliiton uusimmat tiedotteet, kannanotot, lausunnot, tutkimukset ja tulevat tapahtumat.
Journalistiliitto on jäsentensä perustama ja johtama, vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Voit toimia liitossa omalla työpaikallasi, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä, liiton valtuustossa ja hallituksessa sekä myös kansainvälisesti.
Suomi on noussut vuotta 2018 koskevassa vertailussa kaksi sijaa ja häviää ”niukasti” ykkössijaa edelleen pitävälle Norjalle.
Suomen tilannetta kohensivat järjestön tiedotteen mukaan Donald Trumpin ja Vladimir Putinin valtiovierailun aikainen, laajalti huomioitu lehdistönvapauskampanja sekä oikeuslaitoksen jämäkkä linjaus vihapuheeseen MV-oikeudenkäynnin osalta.
Toimittajat ilman rajoja nostaa esiin erityisesti MV-lehden Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin tuomiot Ylen Jessikka Aron vainoamisesta.
”Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ankariin rangaistuksiin kaksi Putin-mielistä aktivistia, jotka olivat vainonneet naistoimittajaa ja loukanneet hänen kunniaansa pyrkimyksenään vaientaa hänet. Oikeus veti selkeän rajan: äärimmäinen vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa”, tiedote toteaa.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho iloitsee Suomen kohentuneesta sijoituksesta ja siitä, miten jämäkästi vihapuheongelmaan on meillä tartuttu.
“Oikeus tuomitsi vainon selkeästi ja linjasi lisäksi, että tuomittujen toiminnalla ei ollut mitään tekemistä sananvapauden kanssa”, Aho sanoo.
Aho korostaa lehdistönvapauden merkitystä demokraattisen yhteiskunnan toiminnalle. ”Myös eri eduskuntapuolueiden edustajat pitivät vaalien alla selkeästi esillä lehdistönvapauden tärkeyttä”, Hanne Aho jatkaa.
Suomi oli lehdistönvapausvertailun ykkösenä vuodesta 2010 lähtien kuusi kertaa peräkkäin. Vuonna 2016 Suomi tippui kolmanneksi pääministeri Juha Sipilän yritettyä puuttua Yleisradion toimintaan. Vuotta myöhemmin sijoitus oli muun muassa Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn kotietsinnän vuoksi neljäs.
Lehdistönvapauden ykkösmaa on siis kolmatta vuotta peräjälkeen Norja. Suomen jälkeen sijoille kolme ja neljä sijoitettiin Ruotsi ja Hollanti. Yhdysvaltain sijoitus on 48. ja Venäjän lohduton 149. Sanavapauslistaus puntaroi vuosittain kaikkiaan 180 maan lehdistönvapautta.
Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään 2.5. ja 3.5.