Freelancer-journalistien tulot ovat pudonneet lähes kahdeksan prosenttia, käy ilmi tuoreesta Journalistiliiton teettämästä työmarkkinatutkimuksesta. ”Freelancereiden tulojen pudotus kertoo viime vuoden koronakurimuksesta”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. ”Positiivista on se, että freelancerien tyytyväisyys liittoon on pysynyt hyvänä. Liitto ja jäsenyys koetaan tärkeäksi.”

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli 32 900 euroa tutkimuksen kohdevuonna 2020. Keskimääräinen verotettava tulo laski 25 500 euroon.

Tutkimuksen mukaan freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa vähentynyt 2 800 euroa, verotettava tulo on pienentynyt samaan aikaan 800 euroa.

Koko tulosraporttiin voit tutustua uutisen lopussa olevasta linkistä.

Useampi kuin kaksi viidestä työskentelee toimeksiantajan ehdoin

Kahdella viidesosalla mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikot tai olemattomat. Kaikkiaan 42 prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat.

”Tämä on pitkään jatkunut kehitys, ja on freelancerien kannalta huolestuttavaa”, sanoo Journalistiliitossa itsensätyöllistäjien ja freelancerien asioita hoitava lakimies Hannu Hallamaa.

48 prosentilla sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista kuitenkin on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti. Viisi sadasta freelancerista pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse.

Enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen

Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin.

Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Kaikkiaan 70 prosenttia on siihen vähintään melko tyytyväinen tällä hetkellä.

Enemmistö tuloista journalistisesta työstä, markkinointiviestinnän osuus noin kymmenesosa

Vastaajien tuloista keskimäärin 55 prosenttia oli kertynyt journalistisesta työstä. Tiedotuksen osuus oli ollut neljä ja markkinointiviestinnän yhdeksän prosenttia.

Kun asiaa kysyttiin erikseen, 52 prosenttia kertoi tekevänsä journalismin lisäksi myös muuta viestintäalan työtä, kuten tiedottamista tai markkinointiviestintää.

Freelancerit käyttävät työntekoon keskimäärin 32 tuntia viikossa. Se on kaksi tuntia vähemmän kuin edellisessä tutkimuksessa, jolloin keskimääräiseksi viikkotyöajaksi muodostui 34 tuntia.

Tyytyväisyys Journalistiliittoa kohtaan edelleen vahva

Yhteensä 58 prosenttia antoi Suomen Journalistiliitolle vähintään melko hyvän arvosanan freelancerjäsentensä etujen ajamisesta. Yhdeksän prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. 49 prosentin mielestä toiminnassa on onnistuttu melko hyvin.

Tyytyväisyys liittoon oli nyt melkein yhtä suurta kuin kaksi vuotta sitten. Neljässä vuodessa tyytyväisten osuus on vähentynyt viidellä prosenttiyksiköllä.

Miesten tulo naisia suurempi

Tutkimuksen tulosten mukaan naisten ilmoittama verotettava tulo, 24 100 euroa, on pienempi kuin miesten ilmoittama 28 700 euroa.

Sukupuolten välisen eron havaitsee myös kokonaislaskutuksesta: naisten kokonaislaskutus oli ollut 30 600, kun miehet ilmoittivat keskimäärin 38 800 euron suuruisesta laskutuksesta.

Maakuntakeskuksissa asuvien ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, 27 300 euroa. Pääkaupunkiseutulaiset kertoivat ilmoittaneensa verottajalle tuloja 24 700:lla, muilla paikkakunnilla asuvat 24 500 eurolla.

 

Tutkimuksen faktat

Tutkimukseen osallistui 221 vastaajaa touko-kesäkuussa 2021. Käytännön toteutuksesta vastasi Kantar TNS Oy.

Voit tutustua koko tutkimusraporttiin tästä.

Journalistiliitto teettää freelancerien työmarkkinatutkimuksen kahden vuoden välein. Edellisen tutkimuksen tuloksia voi tarkastella 17.10.2019 julkaistusta uutisesta.

Korjaus 7.10.2021: vaihdettu oikea taulukko uutisen yhteyteen. 

Korjaus 11.10.2021: Muutettu otsikon ja tekstin ”kymmenyksen” muotoon ”lähes kahdeksan”.