Nettisensuuri alkoi kesällä, kun hallituksen joukot ottivat yhteen paikallisten sotaherrojen joukkojen kanssa Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella. Viranomaiset pihtasivat tietoa selkkauksesta, jonka arvioitiin vaatineen noin 70 ihmisen hengen. Puhelin- ja nettiyhteydet alueelle katkaistiin ja tapahtumista kertovia sivustoja suljettiin.Valtion viestimet eivät pihahtaneetkaan asiasta, vaan keskittyivät esittämään perinteisiä laulu- ja tanssinumeroita.Rajoitukset jatkuivat pitkään väkivaltaisuuksien päättymisen jälkeen. Kiinnittääkseen huomiota sensuuriin toimittajat aloittivat 3. lokakuuta TajNetissä kampanjan otsikolla Sata päivää internetin vapautta. Ryhmä tuomitsi nettisivujen sulkemisen ilman oikeuden päätöstä laittomaksi ja varoitti hallituksen ryhtyneen internetin viholliseksi.Sekavia selityksiäSensuurin avainhahmo on valtion viestintäpalvelujen johtaja Beg Zuhurov, joka toimii suoraan presidentti Emomali Rahmonin alaisuudessa. Hänen selityksensä tyydyttävät harvoja.Välillä Zuhurov kiistää viranomaisten osuuden nettisivujen sulkemisessa. Toisaalla hän kertoo virastonsa erikoisyksiköstä, joka jäljittää ”mustia PR-agentteja”, jotka mustamaalavat Tadžikistania. Kun yhteydet Vuoristo-Badahšaniin katkesivat, hän epäili syyksi harhaluotia.Kaksi nettioperaattoria kertoo saaneensa sulkemismääräykset puhelimitse Zuhurovin toimistosta. Tottelemattomuuden uhattiin johtavan toimiluvan menetykseen tai veropoliisiin yllätystarkastukseen.Tämän jutun tekijä ei saanut yhteyttä Zuhuroviin. Hän on ilmoittanut perustavansa isomman toimiston valvomaan online-mediaa, mutta jättänyt selventämättä, millainen toimiston mandaatti olisi ja miten väki sinne valittaisiin. Toimittajat ilman rajoja pelkää systeemin johtavan laajaan nettisensuuriin.Tapa reagoidaTadžikistanin tunnetuimpiin kuuluvan riippumattoman uutistoimiston Asia-Plusin nettisivusto oli suljettuna heinäkuulta syyskuulle. Sulku on koskenut ajoittain myös BBC:tä, RIA Novostia ja muita venäjänkielisiä sivustoja.Riippumattoman mediayhdistyksen (Nansmit) johtaja Nuriddin Karshiboev kuuluu Sata päivää -kampanjan ideoijiin. Hänen mukaansa hallitus tapaa reagoida poliittisiin levottomuuksiin rajoittamalla netin käyttöä. Niin tapahtui myös 2010, kun Mullo Abdullon johtamat kapinalliset ottivat yhteen armeijan kanssa Rashtinlaaksossa.Puolustusministeri selitti tuolloin, että kriittinen journalismi auttoi maan horjuttajia.Presidenttiä perustuslaki- ja ihmisoikeusasioissa edustava Muzaffar Ashurov oli syyskuussa samoilla linjoilla moittiessaan Asia-Plusin toimintaa. Arvostellessaan valtaapitävien toimintaa Vuoristo-Badahšanissa uutispalvelu yllyttää Ashurovin mukaan kansaa hallitusta vastaan.***(PS: Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes tukee Keski-Aasiassa kahta hanketta, joilla rakennetaan sananvapautta tukevaa verkostoa ja tuetaan journalistiliiton perustamista mm Tadžikistanissa)