Journalistiliittoon on tullut useita kyselyitä sunnuntaina 16.2. Helsingin Sanomissa julkaistusta koko sivun rekrytointi-ilmoituksesta, jossa Helsingin Sanomat hakee neljää työntekijää toimitukselliseen työhön. Helsingin Sanomien, Nelosen uutisten ja Metro-lehden vuodenvaihteessa käytyjen yt-neuvottelujen päätyttyä Helsingin Sanomien toimituksen 342 työntekijästä lähti yhteensä 52, joista 37 irtisanottiin. Suurin osa irtisanotuista oli töissä toimituksellisissa tehtävissä. Lain mukaan työnantajan on tarjottava työtä irtisanotuille, eikä se voi rekrytoida uusia työntekijöitä ulkopuolelta. – Tämä etusija on ehdoton, eikä työnantaja voi laillisesti sivuuttaa irtisanottuja, vaikka se katsoisi saavansa ulkopuolelta paremmin tehtävään sopivan työntekijän tai tehtävä ei ole sama, mitä irtisanotut ovat hoitaneet. Työtä on aina tarjottava, mikäli irtisanottu kykenee kohtuullisen lisäkoulutuksen jälkeen sitä hoitamaan normaalilla tavalla, sanoo työehtoasiamies Valtteri Aaltonen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ammattitaitoinen toimittaja on lain tarkoittamalla tavalla koulutettavissa hoitamaan uutta aihealuetta, eikä toimittajalle entuudestaan vieras aihealue ole pätevä peruste sivuuttaa irtisanottua toimittajaa ilmaantuneen uuden työpaikan täytössä. Myös työnantajan suuri koko laajentaa tätä koulutusvelvollisuutta ja velvollisuutta huolehtia työn järjestelyin, että irtisanotut työntekijät kykenevät vastaanottamaan nyt ilmaantuneen työn. – Journalistiliitto on ollut yhteydessä Helsingin Sanomien toimituksen johtoon rekrytointi-ilmoituksen johdosta. Lehti ei ole antanut pätevää selitystä, miksi se on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen ennen kuin se on asianmukaisesti tiedustellut irtisanottujen halukkuutta ottaa vastaan kyseiset työt. Journalistiliitto vaatii, että Helsingin Sanomat noudattaa työpaikkojen täytössä lakia, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

0jakoa

FacebookTwitterWhatsapp