Carlos Fernando Chamorro (keskellä) jätti laajan julkisuuden saattelemana 19. joulukuuta viranomaisille valituksen operaatiosta, jossa poliisit hyökkäsivät 14. joulukuuta hänen omistamaansa mediataloon ja sulkivat Confidential-lehden ja muut siellä toimitetut mediat. Kuva: Jader Flores/IPS Kuva: Managua (IPS - José Adán Silva) Viime huhtikuussa alkanut poliittinen kriisi Nicaraguassa on johtanut sananvapauden rajoituksiin ja journalistien vainoon, jotka vertautuvat Latinalaisen Amerikan pahimpien diktatuurien aikaansaannoksiin, sananvapausjärjestöt sanovat. Riippumaton Violeta Barrios de Chamorron säätiö kirjasi Nicaraguassa viime vuonna 712 loukkausta lehdistönvapautta ja toimittajien työtä vastaan. Listalle mahtuvat yksi toimittajamurha, kaksi vangittua ja kymmeniä maasta paenneita ammattikunnan jäseniä. Lisäksi lukuisia viestimiä on suljettu tai yritetään hiljentää paperipulan avulla. Raportin laatinut Guillermo Medrano sanoo, että tiedonvälityksestä on tullut hyvin riskialtis ammatti. ”Journalismi on kriminalisoitu syyttämällä hallitusta arvostelevia toimittajia terrorismista.” Hän viittaa Lucía Pineda Ubaun ja Miguel Moran pidätykseen 21. joulukuuta. He ovat televisiokanava 100% Noticiasin päätoimittaja ja omistaja. Heidän on määrä joutua oikeuden eteen terrorismista syytettyinä vielä tammikuun aikana. Kanava on suljettu ja sen omaisuus takavarikoitu. Tapaus on herättänyt laajaa paheksuntaa kotona ja ulkomailla. Muun muassa Comittee to Protect Journalists on julkaissut yli 300 tunnetun toimittajan allekirjoittaman vetoomuksen, jossa vaaditaan pidätettyjen välitöntä vapauttamista. Toimitus jatkaa työtään Vetoomuksessa vaaditaan myös muiden Nicaraguan hallituksen sulkemien painettujen, sähköisten ja verkkoviestimien vapauttamista pannasta. Kyse on toimittaja Carlos Fernando Chamorron omistamista viestimistä, jotka presidentti Daniel Ortegan hallitus sulki 14. joulukuuta uusimman ajojahtinsa aluksi. Hallitus väittää Chamorron mediatalon olevan yhteyksissä Viestinnän tutkimuskeskus -nimiseen kansalaisjärjestöön, joka kiellettiin kahdeksan muun järjestön tavoin syytettynä ”terrorismin edistämisestä”. Chamorro kiistää yhteydet kiellettyihin järjestöihin. ”Kyseessä on suora hyökkäys lehdistöä ja yksityistä yritystä vastaan.” Ryhmään kuuluvan aikakauslehti Confidentialin päätoimittaja Arlen Cerda kertoo, että viranomaiset veivät toimitukselta työkalut, arkistot, tietokannat ja katon pään päältä. ”Mutta meitä ei vaienneta. Jatkamme laadukkaan tiedon välittämistä lukijoillemme tavalla tai toisella”, hän vakuuttaa. Paperipula uhkaa El Meridiano -uutiskanavan johtava toimittaja Ángel Gahona kuoli päähänsä ammuttuun luotiin Bluefieldsin kaupungissa 21. huhtikuuta ollessaan seuraamassa mielenosoitusta. Medranon raportin mukaan 93 journalistia on saanut vuoden aikana vammoja ja 54 paennut ulkomaille. ”Nicaraguan hallitus on ylittänyt kauheudet, joihin Latinalaisen Amerikan diktatuurit ovat vuosien saatossa syyllistyneet”, sananvapausjärjestö PENiä Nicaraguassa johtava Gioconda Belli sanoo. Hänen mukaansa uusin lehdistöön kohdistuva kuristuskeino on paperipula. Suurimmat sanomalehdet La Prensa ja El Nuevo Diario – molemmat oppositiomielisiä – ovat ilmoittaneet, että niiden paperivarastot ehtyvät muutamassa kuukaudessa ja tulliviranomaiset estävät niitä ostamasta ulkomailta lisää. Pieni Q´hubo-lehti lopetti ilmestymisensä joulukuussa paperipulan vuoksi. Maanpaossa taistelumielellä Ulkomaille paenneet toimittajat ovat kuitenkin taistelumielellä. Café con Voz -keskusteluohjelmaa 100% Noticias -kanavalla juontanut Luis Galeano on nyt Miamissa ja pitää terrorismisyytöksiä järjettöminä. ”Hallitus ei onnistu vaientamaan kriittisiä ääniä, sillä me jatkamme työtämme siellä, missä olemme, maanpaossa tai vankilassa ja hyödynnämme sosiaalista mediaa ja luvattomia kanavia”, hän vakuuttaa. Nicaragua Investiga -verkkojulkaisun vetäjä Jeniffer Ortiz sanoo samaa Costa Rican San Joséssa, jonne hän pakeni jatkuvien uhkausten alta. Hänen mukaansa työ kotimaassa vaikeutui sorron voimistuessa, kun lähteet eivät uskaltaneet enää antaa tietoja. Kun siihen yhdistyivät Nicaraguan talouskriisi ja uhkailut, työtä oli viisainta jatkaa ulkomailla. ”Maanpaossa olemme tietoisia siitä, että kollegojemme työ kotimaassa vaikeutuu koko ajan. Täältä käsin pystymme kuitenkin jatkamaan työtä ja ylläpitämään ihmisten kaipaamaa uutistarjontaa”, Ortiz pohtii. Nicaraguan kriisi puhkesi huhtikuussa, kun Ortega yritti heikentää kansalaisten sosiaaliturvaa. Leikkauksia vastustavat mielenosoitukset laajenivat koko maahan ja kääntyivät pian vaatimaan presidentin eroa, vaikka hän perui päätöksensä. Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission mukaan yhteenotoissa on kuollut 325 ihmistä. *** Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes tukee riippumatonta mediaa Nicaraguassa ja Keski-Amerikassa Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus Vikes