Uutiset / 02.05.2012

Sana ei ole vapaa Afganistanissa

Kabul (IPS – Giuliana Sgrena) Sananvapauden rajat tulevat äkkiä vastaan Afganistanissa. Kymmenen viime vuoden aikana maassa on tapettu 16 journalistia, eikä yhdenkään murhaajaa ole vedetty vastuuseen.

Kun ulkomaiset joukot kaatoivat islamistisen Taleban-hallinnon 2001, Afganistan koki mediabuumin. Maassa ilmestyy nyt noin 200 julkaisua, televisioasemia on 44, radioasemia 141 ja uutistoimistoja 8.

Sanavapaus ei silti ole kohentunut kovin merkittävästi, koska viestimien omistajat asettavat rajoja toimittajien työlle.

Myös Talebanin vaikutus tuntuu yhä sensuurina, joka kieltää esimerkiksi liikaa paljasta ihoa näyttävät saippuasarjat.

Afganistanin noin 30 miljoonasta asukkaasta peräti 72 prosenttia on lukutaidottomia, joten uutisvälitys painottuu sähköiseen viestintään.

Haastattelu toi potkut

Nazir Fayaz, 34, työskenteli vuosia yksityisessä Ariana TV:ssä, mutta hänet pakotettiin eroamaan alkuvuodesta Iranin suurlähettilään kanssa syntyneen kiistan vuoksi.

Iranilainen syytti Fayazin haastattelussa afganistanilaisia siitä, että nämä ”hyväksyvät ulkomaisen miehityksen”. Fayaz esitti eriävän näkemyksen ja päätyi kahdeksi päiväksi putkaan.

Sen jälkeen Afganistanin ja Iranin viranomaiset painostivat hänet eroamaan.

Nyt Fayaz saa uhkaussoittoja iranilaisten ohella ”hallitukselta, sotaherroilta, huumekauppiailta ja Talebanilta.” Hänen mukaansa toimittajan työ on Afganistanissa todella vaarallista.

”Afganistanissa ei ole lehdistönvapautta, koska media on sotaherrojen, mafian ja pankkien käsissä. Hallituksen viestimissä sensuuri on vielä kovempaa”, Fayaz vakuuttaa.

Hänen mukaansa Ariana TV oli riippumaton, kunnes sen afganistanilais-amerikkalainen omistaja Ehsan Bayat valittiin senaattoriksi parlamentin ylähuoneeseen.

Kielletyt alueet

Fayaz harkitsee luopumista toimittajan ammatista ja ryhtymistä Afganistanin riippumattoman ihmisoikeuskomission aktivistiksi, ”koska mediassa ei voi tehdä rehellistä työtä.”

Hän näkee viestimillä keskeisen roolin rauhan rakentamisessa, ”mutta ilman sananvapautta tulos on päinvastainen.”

Afganistanin etelä- ja itäosissa on yhä alueita, kuten Helmand, Uruzgan, Paktika ja Farah, joihin toimittajilla ei ole menemistä.

Sadim Khan Bhadrzain ruumis löytyi kaula katkaistuna Paktikan maakunnan Urgunista helmikuussa 2011. Hän johti suosittua paikallista radioasemaa, ja murha liittyi surmatöiden pitkään ketjuun.

Väkivallan kohteeksi toimittajat joutuvat satoja kertoja vuodessa. Tapaukset keskittyvät erityisesti Kabuliin sekä Heratin ja Helmandin maakuntiin.

Rohkeat naistoimittajat

Kandaharissa toimivan Radio Peacen omistaja Zakia Zaki murhattiin vuonna 2007 vuoteeseen, jossa nukkui myös hänen pieni poikansa. Naistoimittajien uhkailu on sittemmin kiihtynyt.

Najeeba Feroz, 24, työskentelee BBC:n Afganistanin-toimituksessa, joka lähettää ohjelmaa darin ja paštun kielellä. Tarkoin vartioitu toimitus sijaitsee Kabulin keskustassa.

Kabulin yliopistosta valmistunut Feroz aloitti paikallisen mediayhtiön palveluksessa, mutta kyllästyi pian. ”Valittavana oli vain sensuuri tai itsesensuuri.”

Hän aikoo hyödyntää BBC:n tarjoaman mahdollisuuden lähteä kolmen vuoden jälkeen vuodeksi ulkomaille. ”Sen jälkeen palaan auttamaan kansaani.”

Naispuolinen senaattori Belqis Roshan on taustaltaan toimittaja. Nyt hän kokoaa kotimaakunnastaan Farahista tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja julkistaa tiedot senaatissa, ”sillä Farahissa ei ole tiedonvälitystä lainkaan.”


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Suomi tarvitsee mediapoliittisen ohjelman ja mediatukijärjestelmän

Liitto kannattaa selonteossa esille nostettuun tarpeeseen parantaa lasten- ja nuorten luku-, kieli- ja mediataitoja. Yksi keskeinen toimenpide tämän toteuttamiseksi on laskea kirjojen ja lehtien arvonlisäverokanta nollaan.

Journalistiliitto: Yle-lain muutos haitallinen työntekijöille ja kulttuurille, säästötoimena tarpeeton

Yleisradio on merkittävä työllistäjä. Se tarjoaa paitsi työpaikkoja, mutta myös ostaa ohjelmia, palveluja ja tuotantoja muilta yrityksiltä. Ylen rahoituksen leikkaaminen paitsi johtaa jopa satojen työpaikkojen menetyksiin, niin se myös ajaa ahdinkoon alan tuotantoyhtiöitä sekä freelancereita. Yle on erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa, liitto toteaa lakimuutoksesta antamassaan lausunnossa.

Hae nyt Julkisen sanan neuvoston jäseneksi

Ehdokkaiden tulee olla liiton jäseniä sekä perehtyneitä ammattietiikkaan ja Journalistin ohjeisiin.