Lehtiä kustantavat mediayritykset toteuttavat parhaillaan toista saneerausaaltoa sitten taantumavuosien suurten puhdistusten. Keinovalikoima käsittää yt-neuvotteluja irtisanomis- ja lomautusuhkineen, eläke- ja eropaketteja, lehtien lakkauttamisia ja yhdistämisiä sekä muutoksia ilmestymispäivissä.”Jo nyt on pelkästään toimituksissa 300 työpaikkaa liipaisimella, eikä kaikkea ole varmaankaan vielä nähty. Vaarana on, että lehdistöstä katoaa jälleen puolen tuhatta journalistista tehtävää. Lehtitilausten arvonlisäverolla on oma vaikutuksensa yritysten talouteen, mutta saneeraustoimia on perusteltu muillakin syillä kuten yleisellä taloudellisella epävarmuudella”, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen toteaa.Marraskuun 11. päivään mennessä jo parissakymmenessä yrityksessä oli alettu toteuttaa kulujen karsintaan ja toimintojen uudelleenjärjestämiseen liittyviä toimia. Savolaisen mielestä ainakin osassa taloja paniikkinappulaa on painettu liian herkästi:”Moni yritys tuottaa edelleen merkittävää voittoa, mutta jälleen kerran keinovalikoimassa keskeisenä on henkilöresurssien vähennys. Se ei voi olla vaikuttamatta työntekijöiden jaksamiseen ja journalismin laatuun, kun yhä pienempi joukko toimituksissa yrittää tehdä poistumankin hoitamia töitä. Nyt pitäisi löytyä katetta niille puheille, joissa henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.” Osa toimitusten henkilöstöön kohdistuvista toimista on perustunut vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi Sanoma Magazines Finlandin tarjoaman eläke- ja lähtöpaketin ottajia on Helsingin Sanomien mukaan 62, mutta samalla päättyy myös 20 määräaikaista työsuhdetta. Lisäksi käynnissä on Saran ja Sportin lakkauttamiseen liittyvä yt-kierros, jolla HS:n mukaan kuitenkin saatetaan välttyä irtisanomilta.Vaikeimpiin edunvalvontajohtaja Savolainen lukee Otavamedian tilanteen: yt-neuvotteluissa on kyse 80 työpaikasta, joista 50 on journalistisia. Suuria ryhmiä koskevia neuvotteluja käydään muuallakin kuten TS-Yhtymässä ja Kotimaa-konsernissa.Ruotsinkielisten lehtien kustantaja KSF Media on aloittanut neljännet yt-neuvottelunsa kolmen vuoden kuluessa. Kahden miljoonan euron säästöohjelmaan kuuluu kustannusten karsimisen ohella myös tuottojen kasvattamiseen tähtääviä toimia. Västra Nylandin toimituksen henkilöstöön kohdistunut vähennysuhka vältetään, kun ilmestymispäiviä vähennetään yhdellä.Lehtikuolemia on tiedossa myös maakuntiin. Ankarin eli neljän lehden harvennus tapahtunee sosialidemokraattien maakuntalehdistössä emopuolueen päätettyä käyttää viestintätukivaransa yhä keskitetymmin Demariin. Lopetettavissa toimituksissa on yhteensä kymmenkunta SJL:n jäsentä. Journalistiliitto on nimennyt kaikkiin yt-prosesseihin yhdyshenkilöiksi työehtojuristejaan. Luottamushenkilöille on laadittu oma yt-ohjeisto. Päivittäistä neuvontaa yt- ja lähtöpakettiasioissa saa myös liiton tes-päivystyksestä.Työnantajien toimien laillisuutta ero- ja eläkeratkaisuissa valvotaan esimerkiksi varmistamalla, että vapaaehtoiset järjestelyt ovat aidosti vapaaehtoisia ja että luopumispaketteja ja yt-menettelyä koskeva rajanveto on lainmukainen. Epäilyttävissä tapauksissa liitto voi edelleen turvautua riitautusmenettelyyn ja oikeustoimiin, joissa se on saavuttanut viime vuosina merkittäviä voittoja.”Kun tällainen aalto on valloillaan, on tuen tarvekin tuntuva. Niinpä kaikki liikenevä voima myös keskitetään sen antamiseen. Ja aina kun mahdollista, autamme yhdessä luottamusmiesten kanssa myös henkilötason kysymyksissä esimerkiksi selvittämällä jäsenen omaa tilannetta heidän eläke- ja työttömyysturvansa kannalta”, Petri Savolainen kertoo.