Uutiset / 05.11.2024

Palkka-avoimuusdirektiivi edistää palkkauksen läpinäkyvyyttä

Tekstiä päivitetty 5.6.2026

Euroopan neuvosto hyväksyi palkka-avoimuusdirektiviin huhtikuussa 2023. Sen tarkoituksena on edistää palkkaukseen liittyvää läpinäkyvyyttä, jotta samapalkkaisuusperiaate eli naisten ja miesten oikeus saada samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa toteutuisi.

Euroopan neuvosto hyväksyi palkka-avoimuusdirektiivin huhtikuussa 2023. Sen tarkoituksena on edistää palkkaukseen liittyvää läpinäkyvyyttä, jotta samapalkkaisuusperiaate eli naisten ja miesten oikeus saada samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa toteutuisi.

Milloin palkka-avoimuusdirektiivi tulee noudatettavaksi?

Palkka-avoimuusdirektiivin voimaantulo on myöhässä aikataulusta, mutta lähestyy.

Direktiivi pannaan täytäntöön Suomessa muuttamalla tasa-arvolakia, mutta täytäntöönpanoa ei ole ehditetty tekemään säädetyssä määräajassa 7.6.2026. Lakiehdotus on tarkoitus käsitellä eduskunnassa viikolla 25, mutta käsittely voi viivästyä ja lain tarkka voimaantulopäivä jää nähtäväksi. Liitto tiedottaa aiheesta tarkemmin syksyllä.

Alle on koottu direktiivin keskeiset asiat:

Saman ja samanarvoisen työn määritteleminen

Direktiivi edellyttää, että työnantajilla on jatkossa käytössä sukupuolineutraali työn arviointijärjestelmä. Sen avulla varmistetaan, että samaa palkkaa maksetaan samasta ja samanarvoisesta työstä.

Sama ja samanarvoinen työ on direktiivin keskeisin asia, mutta se jättää paljon liikkumavaraa kunkin maan lainsäätäjälle. Todennäköisesti tasa-arvolain palkkakartoitusta koskeva sääntely muuttuu tai täydentyy.

Palkkauksen läpinäkyvyys ennen työhönottoa

Työnhakijoilla on oikeus saada mahdolliselta tulevalta työnantajalta tietoja tehtävästä maksettavasta alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä objektiivisten sukupuolineutraalien kriteerien perusteella. Tiedot on ilmoitettava työpaikkailmoituksessa tai ne on toimitettava hakijalle muulla tavalla ennen työhaastattelua ilman, että hakijan tarvitsee pyytää niitä.

Työnantaja ei saa tiedustella työnhakijalta tämän aiempien työsuhteiden palkkaa.

Työnantajien on varmistettava, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja ja että työhönotto hoidetaan syrjimättömällä tavalla.

Työntekijän tiedonsaanti

Työntekijällä on oikeus saada tietoa yksilöllisestä palkkatasostaan ja keskipalkkatasoista. Tiedot pitää kertoa sukupuolen mukaan eriteltyinä samaa tai samanarvoista työtä tekevistä työntekijäryhmistä. Nyt voimassa olevan tasa-arvolain tiedonsaantioikeus koskee vain työntekijän omia palkkatietoja.

Työnantajan on muistutettava työntekijöitään vuosittain siitä, että heillä on oikeus saada palkkatietoja. Työntekijöitä ei saa estää ilmoittamasta palkkaansa samapalkkaisuuden toteuttamiseksi.

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaeroista raportointi ja yhteinen palkka-arviointi

Vähintään 250 ja viimeistään vuodesta 2031 lähtien 100 työntekijää työllistävien työnantajien on ilmoitettava julkisesti vuosittain tiedot kaikkien nais- ja miespuolisten työntekijöidensä palkkaerosta. Palkkaero työntekijäryhmittäin on toimitettava vuosittain työntekijöille.

Työnantajan pitää tehdä palkka-arviointi yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, jos naisten ja miesten keskipalkkojen ero on vähintään viisi prosenttia eikä siihen ole perusteltuja syitä. Palkkaeroja pitää korjata, jos erot eivät ole perusteltavissa objektiivisesti ja sukupuolineutraalisti. Yhteinen palkka-arviointi toimitetaan viranomaiselle.

Kanneaikojen pidentäminen

Direktiivin mukaan samapalkkaisuuteen liittyvän kanteen vanhentumisaika on vähintään kolme vuotta. Direktiivi voi muuttaa tasa-arvolain syrjintään liittyvän hyvityksen kanneaikaa, joka on kaksi vuotta.

Sakkomekanismi direktiivin velvoitteiden noudattamiseksi

Direktiivi tuo Suomeen mahdollisuuden tuomita sakkoja, jos samapalkkaisuutta rikotaan. Nyt meillä ei tällaista mahdollisuutta ole.


Katso myös

Kaikki uutiset

Uusi valtuusto kokoontuu valitsemaan puheenjohtajan ja päättämään liiton suunnasta

Nelivuotiskautensa aloittava valtuusto hyväksyy kokouksessa liiton tavoiteohjelman vuosille 2027–2030 ja käsittelee valmisteilla olevaa strategiaa.
Lisäksi valtuutetut päättävät vuoden 2027 budjetista ja toiminnasta. Uusien valtuutettujen työlistalla on myös liiton talouden tasapainottaminen.

Media-alan kesätyöt saavat kiitosta, rekrytointiprosessit kritiikkiä 

Journalistiliiton kyselyn mukaan media-alan opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä kesätyö- ja harjoittelupaikkoihinsa. Erityisen tyytyväisiä vastaajat ovat palkan ja työn vaativuuden kohtaamiseen. Tulos oli harjoittelijoiden osalta selvästi parempi kuin vuotta aiemmin, jolloin näin arvioi vain noin puolet harjoittelijoista.  

Muovinen pressikortti uusittava – digitaalisen kortin voimassaolo jatkuu

Muovisen pressikortin voimassaolo päättyy vuoden 2026 lopussa. Mikäli haluat uuden muovisen kortin vuosille 2027–2028, se pitää itse tilata. Liitto ei lähetä korttia ilman nyt tehtävää tilausta.