Uutiset / 19.02.2016

Opettajan voimankäyttövideon leikkelystä langettava

JSN:n tiedote:

Julkisen sana neuvosto käsitteli helmikuun kokouksessaan 17.2.  tapausta, jossa Iltalehti julkaisi kännykkävideon opettajan voimankäytöstä välituntitappelun jälkeen. Lehti kysyi videon otsikossa opettajasta ”Toimiko oikein?”, mutta se oli leikannut videon taustalla kuuluvasta puhelinhaastattelusta olennaisen kohdan, jossa opettaja perusteli toimintaansa. Huolimattoman editoinnin vuoksi voimankäytön motiivi jäi epäselväksi, eikä yleisölle kerrottu, että opettaja halusi estää oppilasta jatkamasta väkivaltaista käytöstään.

Opettaja oli videolta tunnistettavissa.  Lehti seurasi uutisissaan, kuinka tapauksesta alkoi poliisitutkinta ja kuinka opettaja sai lopulta puhtaat paperit. Nämä jutut linkitettiin alkuperäiseen uutiseen vasta lähes kaksi viikkoa myöhemmin, kun lehti sai JSN:stä vastauspyynnön kanteluun. Päätös oli langettava.

Neuvoston pöydällä oli helmikuussa poikkeuksellisen paljon muutakin toimituksellista ”sähläystä”.

Yleisradio oli mennyt oikaisemaan radiopakinaa, jossa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä. Ylekin huomasi tämän pari päivää myöhemmin, muutti korjauksen mielipiteeksi, mutta poisti silti pakinan uusintalähetyksestä ja Areenasta kantelun aiheuttaneen kohdan. Neuvosto halusi korostaa pakinoitsijan oikeuttaa kärjekkääseen ilmaisuun ja antoi vapauttavan päätöksen, mutta kehotti Yleä kertaamaan virheen korjaamiseen liittyviä käytäntöjä.

Turun Sanomat julkaisi sosiaalisen median huhuihin perustuvan uutisen, jossa käsiteltiin pääministeri Juha Sipilän tavanneen turvapaikanhakijan täysi-ikäisyyttä ja sitä onko hänellä mahdollisesti täyskaima Yhdysvalloissa. Vasta neljännellä päivityskerralla verkkouutinen alkoi olla kohdallaan. Neuvoston mukaan prosessissa ei kuitenkaan ollut kyse asiavirheistä, vaan uutistapahtuman seuraamisesta juttuja päivittämällä. Päätös oli vapauttava.

Ilta-Sanomat käytti viime lokakuussa lööpissä, printissä ja verkossa otsikoissaan termiä ”laiton pakolainen”. Lehti täsmensi myöhemmin sekä verkossa että printissä,  että se tarkoitti laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä. Neuvosto katsoi, että kyse oli epätäsmällisestä ilmaisusta, joka selveni jutun lukemalla. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä eikä ihmisarvon loukkaamisesta. Päätös oli vapauttava äänestyksen jälkeen.

Suomen Kiinteistölehti sai langettavan päätöksen siitä, että jätti julkaisematta jo lupaamansa ja hyväksymänsä vastineen. Iltalehti sai äänestyksen jälkeen vapauttavan päätöksen lähdekritiikkiä ja toimittajan asemaa käsitelleessä tapauksesta, jossa perussuomalaisten entinen kunnallisvaaliehdokas oli haastatellut toista perussuomalaista.

Kymmenestä JSN:n keskiviikkona käsittelemästä kantelusta kuusi päätyi vapauttavaan päätökseen ja neljä langettavaan. Lisäksi neuvosto merkitsi tietoonsa kuusi puheenjohtajan tekemää vapauttavaa päätöstä. Niistä neljä on tämän tiedotteen liitteinä. Kahden ratkaisun muutoksenhakuaika ei ole vielä umpeutunut, joten ne julkaistaan maaliskuun kokouksen tiedotteen yhteydessä, jos muutosta ei haeta.

Päätökset löytyvät JSN:n sivuilta.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: Yle-lain muutos haitallinen työntekijöille ja kulttuurille, säästötoimena tarpeeton

Yleisradio on merkittävä työllistäjä. Se tarjoaa paitsi työpaikkoja, mutta myös ostaa ohjelmia, palveluja ja tuotantoja muilta yrityksiltä. Ylen rahoituksen leikkaaminen paitsi johtaa jopa satojen työpaikkojen menetyksiin, niin se myös ajaa ahdinkoon alan tuotantoyhtiöitä sekä freelancereita. Yle on erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa, liitto toteaa lakimuutoksesta antamassaan lausunnossa.

Hae nyt Julkisen sanan neuvoston jäseneksi

Ehdokkaiden tulee olla liiton jäseniä sekä perehtyneitä ammattietiikkaan ja Journalistin ohjeisiin.

Journalistien mielenterveys koetteella Perussa

Katumielenosoituksia seuraavat toimittajat ja kuvaajat altistuvat väkivallalle, jota harjoittavat sekä järjestyksenvalvojat että mielenosoittajat. Vuonna 2023 kirjattiin 127 fyysistä ja sanallista hyökkäystä toimittajia vastaan.