Yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor (MPM) -selvitys on jälleen kartoittanut riskejä Suomen median monimuotoisuudelle. Tulosten perusteella riskitasot ovat yhä paikoin korkeat, etenkin median omistuksen keskittymisen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin riskejä neljällä eri osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue jäi matalalle riskitasolle. Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet ylsivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle. "Esimerkiksi median elinkelpoisuutta kuvaavan riskin mittari kohosi 40 %:iin. Tämä tarkoittaa, että Suomi täyttää kaksi viidestä tutkimuksessa huomioiduista riskin merkeistä. Tällainen merkki on esimerkiksi sanomalehtialan tuottojen lasku", projektitutkija Ville Manninen Jyväskylän yliopistosta selventää. Mittaustavan muutokset heiluttivat tuloksia Suomen tulokset muuttuivat viime vuoteen verrattuna huonommiksi kaikilla neljällä osa-alueella. Heikentyneet tulokset selittyvät kuitenkin pitkälti kysymyspatteriin tehdyillä muutoksilla, eivät niinkään konkreettisilla vuoden 2017 tapahtumilla. Esimerkiksi internet-yhteyksien määrän mittaaminen muuttui niin, että kaikkien yhteyksien sijaan tutkimuksessa huomioidaan enää nopeat, yli 30 Mb/s yhteydet. "Suomen tulosten kannalta positiivinen muutos oli se, että mittarista poistui jumalanpilkkaa koskeva kysymys. Aiempina vuosina uskonrauhan rikkomisesta säädetty rikoslain pykälä on heikentänyt Suomen tulosta", Manninen kertoo. Mittarit värähtivät joiltain osin myös todellisten muutosten seurauksena. Vuoden 2017 lopulla julkaistut tilastot antoivat merkkejä televisioalan tuottojen elpymisestä, mikä vaikutti suotuisasti median elinkelpoisuutta kuvaavaan mittariin. Toisaalla, journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia. Nämä yksittäiset muutokset eivät kuitenkaan aiheuttaneet dramaattisia muutoksia kokonaisarvioihin. Tietoa tutkimushankkeesta Media Pluralism Monitor (MPM) on kansainvälinen tutkimushanke, joka on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Jäsenmaiden lisäksi tutkimus on toteutettu myös Turkissa ja Montenegrossa. Tutkimus perustuu 200 kysymyksen patteristoon, jossa käsitellään muun muassa sananvapautta, media-alan omistuksen keskittymistä, median poliittista itsenäisyyttä sekä vähemmistöjen asemaa. MPM-tutkimus toteutettiin täydessä laajuudessaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. Lisäksi Suomi osallistui hankkeen koekierrokseen vuonna 2015. Aiempien tutkimuskierrosten tulokset sekä tarkempaa tietoa itse hankkeesta on saatavilla tutkimusta koordinoivan Center for Media Pluralism and Freedom -yksikön verkkosivuilta. TIEDOTTEEN LÄHDE: Jyväskylän yliopisto Avainsanat: Journalismi media tutkimus