Hyökkäykset sananvapautta, mediaa ja toimittajia vastaan yltyvät eri puolilla maailmaa, muun muassa Turkissa, josta kuva. Kuva: Jillian Kestler-D’Amours/IPS Kuva: Belgrad (IPS - A. D. McKenzie) ”Pysy turvassa. Yhdenkään uutisen takia ei kannata vaarantaa henkeään,” evästää Free Press Unlimited -järjestön edustaja Nada Josimovic journalisteja. Hengenvaara ei kuitenkaan ole ainoa nykypäivän toimittajiin kohdistuva uhka. Varsinkin naiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat herkästi nettikiusaamisen kohteeksi. Seksismi ja rasismi ovat arkipäivää, ja naisille satelee raiskausuhkauksia, jatkaa Josimovic. Sanan- ja lehdistönvapaus kuuluivat pääteemoihin kansalaisjärjestöjen maailmanlaajuisen Civicus-verkoston kokoontumisessa Serbian Belgradissa huhtikuussa. Somehyökkäys ei ole ”todellinen” YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco antoi samaan aikaan lausunnon, jossa tuomittiin meksikolaisen radiotoimittajan Omar Iván Camacho Mascareñon 24. maaliskuuta Salvador Alvaradossa tapahtunut surma. Merkeistä päätellen hänet oli mukiloitu kuoliaaksi. Vastuu journalistien turvallisuudesta kuuluu YK:ssa Unescon toimialaan, ja sen on määrä torjua myös netissä tapahtuvaa ahdistelua. Josimovicin mielestä varsinkaan naisten hyväksi ei tehdä tällä saralla tarpeeksi. ”Tiedotusvälineillä ei ole riittävää tukijärjestelmää somehyökkäysten varalle, ja juridinenkin puoli aiheuttaa ongelmia”, hän sanoo. Someyritykset salaavat hyökkääjien yhteystiedot, eivätkä päälliköt ja työtoveritkaan mediatalossa aina ymmärrä asian vakavuutta. ”Ilmiötä saatetaan vähätellä, koska se ei tapahdu todellisessa maailmassa.” Kansalaisaktivisteihin ja rohkeisiin journalisteihin kohdistuu samankaltaisia uhkia. Siksi heidän oikeuksiaan puolustamaan tarvitaan laajaa rintamaa, sananvapausjärjestö Freedom Housen edustaja Vukasin Petrovic sanoo. ”Ilmaisun- ja kokoontumisvapauden puolustaminen on kummankin ryhmän edun mukaista. Median ja kansalaisyhteiskunnan suhteissa pitää kuitenkin säilyttää tietty välimatka, jotta journalismin puolueettomuus toteutuu”, hän muistuttaa. ”Läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta tarvitaan kaikessa, mutta liittoutuminen tuo lisää voimaa”, hän uskoo. Tarvitaan laatujournalismia Makedonian journalistijärjestön pääsihteeri Dragan Sekulovski luonnehtii maataan ”salakuuntelun mestariksi”. Hänen mielestään median on puolustettava itse itseään. Se tarkoittaa laatujournalismin tuottamista, jotta yleisö voi tehdä itse johtopäätöksensä. Yleinen mielipide voi sitä kautta kääntyä median puolelle ja auttaa torjumaan hyökkäyksiä ja ahdistelua. Laatu vaatii voimavaroja, mutta viime vuosien todellisuus alalla on ollut pikemminkin säästöjä, työpaikkojen vähennyksiä ja huonoja palkkoja. Samaan aikaan yleisön luottamus mediaan on heikennyt mustamaalauskampanjoiden, valeuutissyytösten ja joskus myös toimittajien oman käytöksen seurauksena. Journalistisen työn merkitys on hämärtynyt monien kansalaisten silmissä, eivätkä he näe tarvetta puolustaa lehdistönvapautta. ”Median on saatava kansalaiset ymmärtämään, miksi he tarvitsevat sitä”, Nada Josimovic kiteyttää. Keskustelu aiheesta jatkuu toukokuun alussa, kun vietetään Unescon julistamaa lehdistönvapauden päivää, jonka pääjuhla on tänä vuonna Etiopian Addis Abebassa. (Inter Press Service) Avainsanat: IPS Kansainvälinen verkkoviha vihapuhe