Samalla kun teknologia on avannut naisjournalisteille uusia mahdollisuuksia, se on mahdollistanut häirinnän moninkertaistumisen. Kuva: Erick Kabendera/IPS Kuva: YK (IPS – Alison Kentish) ”Yrityksiä kaapata sähköposti- ja some-tilejä, äärimmäisen aggressiivisia kommentteja, kuvamontaaseja, massiivisia kunnianloukkaus- ja pelottelukampanjoita WhatsAppissa. Sellaista naisjournalistit joutuvat sietämään vain sen tähden, että tekevät työtään”, brasilialainen journalisti Bianca Santana sanoi Unescon virtuaalitapahtumassa naisjournalistien kokemasta online-häirinnästä ja hyökkäyksistä. Hän kertoi foorumille, että online-maailma on vaarallinen paikka naisjournalisteille. Unesco järjesti tapahtuman 19. maaliskuuta yhdessä Itävallan, Kanadan, Costa Rican ja Britannian YK-edustustojen kanssa. YK:n ihmisoikeusneuvoston mielipiteen- ja ilmaisunvapauden erikoisraportoija Irene Khan muistutti foorumille, että hän on itsekin kokenut online-hyökkäyksiä. Entisenä sanomalehtitoimittajana ja ihmisoikeusaktivistina hän on ollut sukupuoleen pohjautuvan väkivallan ja häirinnän kohteena. ”Yhtäältä naisuhrit ovat virtuaalimaailmassa haavoittuvampia kuin todellisuudessa, sillä hyökkäykset vahvistuvat kertautumalla ja leviämällä netissä. Samaan aikaan hyökkääjät ovat paljon paremmin suojattuja, sillä he nauttivat nimettömyydestä ja rankaisemattomuudesta”, Khan sanoi. YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2020 julkaiseman raportin (Combating violence against women journalists) mukaan naisia vastaan hyökätään verkossa paljon useammin kuin miehiä. Lisäksi naiset altistetaan yhä suuremmassa määrin seksualisoiduille sisällöille ja vainoamiselle. ”Nykypäivän maailmassa hyökkäyksiä tapahtuu niin online-todellisuudessa kuin kadullakin. Naisjournalisteja uhkaavat seksuaalinen häirintä, uhkailu, väkivalta ja pahimmassa tapauksessa kuolema. Liian usein viranomaiset tekevät liian vähän saattaakseen vastuulliset oikeuden eteen”, sanoi Kanadan edustaja Robert Oliphant. Unescon kansainvälisen journalistikeskuksen tutkimuksessa online-hyökkäyksistä naisjournalisteja kohtaan selvisi, että hyökkäykset ovat levinneet laajalle. ”On hyvin huolestuttavaa, että online-uhkauksista raportoineista 20 prosenttia kertoi kärsineensä myös jonkinlaisesta offline-väkivallasta”, totesi Guilherme Canela Unescosta. Tutkimukseen osallistui yli 900 naisjournalistia 125:stä maasta. Vastaajista 73 prosenttia kertoi kokeneensa työssään online-väkivaltaa, 25 prosenttia oli uhattu fyysisellä väkivallalla ja 18 prosenttia seksuaalisella väkivallalla. ”Väkivalta ja uhkaukset pohjautuvat sukupuoleen. Kun väkivalta kohdistuu naisjournalisteihin, siinä on muuan ylimääräinen osatekijä. Väkivalta on seksuaalisesti värittynyttä”, Canela sanoi. ”Näillä rikoksilla pyritään vaientamaan naisjournalistit, ja se puolestaan on hyökkäys demokraattisia vapauksia ja ilmaisunvapautta vastaan. Hyökkäykset heikentävät ihmisten oikeutta monipuoliseen informaatioon ja eri näkökulmiin. Emme voi suojella ilmaisunvapautta vain puolelta ihmiskunnan jäsenistä, joten häirintää vastaan on ryhdyttävä toimiin”, Etyj:n mediavapausedustaja Teres Ribeiro vaati. Avainsanat: häirintä Journalisti naisjournalisti Unesco