Uutiset / 04.09.2014

Näin vastasitte tes-kyselyymme

Järjestimme elokuussa verkkokyselyn, jossa kartoitimme jäsentemme näkemyksiä lehdistön tes-neuvottelujen tarpeista. Tiivistelmä kyselyn tuloksista:

Noin 270 vastaajaa, eli selvä enemmistö, on sitä mieltä, että palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen palkan kokemusosiin tarvitaan lisätaso 12 vuoden jälkeen. Perusteluja puolesta ja vastaan:

  • muutoin palkankorotuksia vaikea saada.
  • Kokemus on arvokasta ja hyödyllistä työnantajalle.
  • Kokemus ja osaaminen ovat eri asioita eivätkä automaattisesti korreloi. Pitäisi aina maksaa työtehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella.
  • Oikeasti nuoret toimittajat tekevät tuottavinta työtä.
  • Kokemustasoa ei työnantaja huomioi kuitenkaan automaattisesti.

Vieläkin selvempi enemmistö vastasi "Ehdottomasti ei", kun kysyttiin 10 vuoden alallaolon jälkeisen kuudennen kesälomaviikon poistamista. Ajatuksia tästä:

  • kuudennesta kesälomaviikosta tulee pitää kiinni!
  • Se on erittäin tärkeä fyysisesti ja henkisesti raskaalla alalla.
  • Pitkät lomat ovat ehdoton edellytys työssä jaksamiseen
  • Ei panna ehdottomia ennakkoehtoja tyyliin "kesälomaa ei saa missään nimessä lyhentää." Kaikesta on voitava neuvotella.

Palkka-aiheisten näkemysten kirjo oli laaja. Käsitys aloittelevan journalistin lähtöpalkasta vaihteli 1500:tsa 3500:aan euroon. Seuraavien kahden vuoden aikana palkkojen pitäisi nousta, vastaajasta riippuen, 0-30 prosenttia.

Enemmän kuin kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että kaikkiin työpaikan toimituksellista työtä tekeviin pitäisi soveltaa samaa työehtosopimusta. Kyllä-, ei- ja en tiedä -vastauksia perusteltiin muun muassa näin:

  • Samaa journalistista työtä kaikki työpaikallani tekevät kuitenkin, vain julkaisukanavat ovat eri.
  • Meillä kaikki tekevät joka tapauksessa vähän kaikkea.
  • Käytännössä se merkitsisi useiden työntekijöiden työehtojen huomattavaa huonontumista.
  • Ei jouduta siihen tilanteeseen, että työnantaja alkaa sopimusshoppailemaan kuten muilla aloilla on käynyt
  • En tunne muiden työehtosopimuksia.

Lehdistön palkkausjärjestelmä ei nykyään kaikilta osin vastaa toimitusten nykyisiä toimenkuvia eikä tunnista työn muuttumista. Niinpä kysyimme, tarvitaanko palkkausjärjestelmään uusi taso IIb:n ja IIIa:n väliin. Suurin osa, noin 200 vastaajaa, vastasi ettei tiedä. Moni kertoi tuntevansa huonosti nykyistä sopimusta ja varsinkin palkkaryhmiä.

Suurin osa vastaajista, yli 130, työskentelee maakunnallisessa sanomalehdessä. Seuraavaksi yleisimmät työpaikat olivat paikallis- tai kaupunkilehti, aikakauslehti ja valtakunnallinen sanomalehti.

Lehdistön nykyinen työehtosopimus on voimassa syyskuun loppuun. Neuvottelut seuraavasta sopimuksesta alkavat perjantaina 5. syyskuuta.


Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.