Uusimmat

”Muutoksenhakulautakunnalla ei vaikutusta SJL:n osuuskuntaan”

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu, ettei osuuskuntatyö kerrytä työssäoloehtoa, oli yksittäistapaus eikä vielä edes lopullinen päätös. Ratkaisu ei vaikuta Journalistiliiton suunnitelmiin oman osuuskunnan perustamisesta, kirjoittaa liiton lakimies Jussi Salokangas oheisessa kannanotossaan.

Itsensätyöllistäjiä puhutti viikonloppuna eräs työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös. Lautakunta oli katsonut erään henkilön kohdalla, että työosuuskunnan kautta tehty työ ei ollut työsuhteista työtä, joka kerryttäisi työssäoloehtoa.

Ammattiliitto Erton työttömyyskassa oli aiemmin päättänyt periä henkilöltä takaisin ”aiheettomasti maksetut työttömyyskorvaukset”. Lautakunta vahvisti nyt Erton aiemman päätöksen.

Korostettakoon, että kysymys on lautakunnan yksittäisestä ratkaisusta, yksittäisen työttömyyskassan tulkintalinjasta, ja että päätös ole lopullinen. Päätös jättää arvailujen varaan, voiko työssäoloehtoa jatkossa kertyä työosuuskunnissa vai ei.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet mahdollistavat sekä työsuhteisen että ei-työsuhteisen tulkinnan. Kysymys on kokonaisarviosta, eikä työntekijä voi ennakolta tietää asemaansa, jos jää työttömäksi.

Lautakunnan ratkaisu ei estä maksamasta soviteltua päivärahaa, jos työssäoloehtoa on kertynyt muualla kuin osuuskunnassa.

Lautakunta toteaa, että ”esitetyn selvityksen perusteella” työtä on pidettävä ei-työsuhteisena. Valittajan selvitys on koostunut työsopimuksesta, työaikakirjanpidosta ja selvityksen osuuskunnan toiminnasta. Kyseinen osuuskunta on perinteinen työosuuskunta eikä laskutuspalveluita tarjoava yritys.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisun perustelut ovat myös ristiriidassa lainsäätäjän tarkoituksen kanssa. Viime vaalikaudella työministeri Lauri Ihalainen ilmoitti, että työosuuskunnan kautta tehtävä työ katsotaan yleensä työsuhteiseksi ja että ministeriön tiedossa ei ole ollut työosuuskuntiin liittyviä soveltamisongelmia.

Kyseinen ratkaisu ei täytä perustellun päätöksen vaatimuksia. Siinä ei ole kerrottu, miksi lautakunta katsoo, ettei työ ole työsuhteista. Ratkaisussa on lähdetty työnhakijan näyttötaakasta, joka ei ole täyttynyt. Näin tärkeässä asiassa perusteluita olisi toivonut enemmän, sillä kysymys on merkittävästä linjanmuutoksesta.

Moni Journalistiliiton jäsen on toiminut osuuskunnassa vuosikymmeniä ilman, että työsuhteisen asemaa on kyseenalaistettu. Journalistiliiton työttömyyskassa tekee itsenäisen arvion siitä, onko työtä pidettävä työsuhteisena vai ei.

Journalistiliittoon ei ole tullut tietoa, että työttömyyskassat olisivat laajamittaisesti tehneet vastaavanlaisia päätöksiä kuin Erton kassa tässä tapauksessa.

Journalistiliitto on kuitenkin avustanut osuuskunnan jäsentä tekemään valituksen vakuutusoikeuteen. Liitto pitää muutoksenhakulautakunnan ratkaisua virheellisenä ja toivoo, että viimeistään vakuutusoikeus korjaisi ratkaisun.

Tapaus herätti monessa freetyön tekijässä kysymyksen, muuttuvatko Journalistiliiton suunnitelmat osuuskunnan perustamisesta. Vastaus on, että eivät muutu. Perusteilla oleva osuuskunta on voittoa tavoittelematon palveluyhtiö, joka hoitaa freetyöhön liittyvää paperityötä tekijän puolesta. Osuuskuntaa koskevassa tiedotuksessa ei ole luvattu itsensätyöllistäjille työttömyysturvaa, koska se riippuu pitkälti viranomaisen ja työttömyyskassan harkintavallasta.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työttömyysturvalain tulkinnasta ovat osuuskuntien osalta epäselvät. Erton kassan tapaus osoittaa sen, että työttömyysturvalakia koskeviin ohjeisiin on saatava tarkempia kirjauksia. Olisi hyvä aloittaa siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet osuuskuntien asemasta vastaisivat lainsäätäjän tahtoa eli ministeri Ihalaisen vastausta eduskunnalle. STM:n ohjeiden olisi myös oltava yhdenmukaiset työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden kanssa.

Jussi Salokangas
lakimies
Suomen Journalistiliitto