Uutiset / 07.08.2015

Monikulttuurisuus näkyy heikosti USA:n mediassa

”Journalismin pitäisi esitellä erilaisia näkökulmia ja heijastaa palvelemaansa yleisöä. Nyt on vaarana, että yleisö saa vääristyneen kuvan todellisuudesta ja etnisten vähemmistöjen roolista”, sanoo Kansainvälisen journalistiliiton (IFJ) edustaja Pamela Morinière.

”Jos uutistoimitukset menettävät kosketuksensa koko ajan monikulttuurisemman yleisönsä huolenaiheisiin, toiveisiin ja unelmiin, uutisvälineiltä katoaa merkitys ja ne korvataan toisilla”, varoittaa American Society of News Editors (Asne) -järjestön puheenjohtaja Chris Peck.

Järjestön mukaan ongelman taustalla ovat vähemmistöihin kuuluvien journalismiopiskelijoiden heikommat lähtökohdat valkoisiin verrattuna.

Menestyvien journalismiopiskelijoiden tietä silottavat alan vanhat, valkoisen keskiluokan ja ylemmän keskiluokan perinteet ja mediasuhteet, jotka ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen, Peck kuvaa.

Ongelmana työhönotto

Vähemmistöjen heikkoa edustusta mediassa puolusteltiin aiemmin koulutetun työvoiman puutteella, mutta teoria kumottiin hiljan Alex T. Williamsin tutkimuksessa, jonka Columbia Journalism Review julkaisi. Sen mukaan vähemmistöihin kuuluvia oli 21,4 prosenttia vuosina 2004–2013 journalismin tai viestinnän opintonsa päättäneistä.

Heistä vain 49 prosenttia onnistui saamaan kokopäivätyön, kun vastaava osuus valkoisilla oli 66 prosenttia.

Williamsin mukaan vähemmistöjen työnsaantia vaikeuttavat muun muassa työnantajien erikoisvaatimukset, kuten palkattoman harjoittelujakson suorittaminen, johon monilla ei ole varaa. Lisäksi heidän opinahjonsa ovat usein heikompitasoisia kuin valkoisten.

Peck lisää listalle talousvaikeudet, joiden kanssa yhdysvaltalainen media painiskelee.

Vähemmistöjen asemaa alan työmarkkinoilla voi heikentää myös ay-politiikka, jonka mukaan viimeksi työhön otetut irtisanotaan ensin, sanoo Washington Postin toimittaja Doris Truong, joka johtaa Unity Journalists for Diversity -järjestöä.

Paljon korjattavaa

Tilanteen korjaamiseksi on esitetty liuta keinoja. Pamela Morinière kehottaa lisäämään journalismin opetusohjelmiin monikulttuurisuudesta raportointia, nostattamaan keskustelua vähemmistöjen edustuksesta uutistoimituksissa, välittämään tietoa avoimista työpaikoista entistä laajemmalle ja lopettamaan syrjinnän työhönotossa.

Chris Peck patistaa noteeraamaan paikalliset kyvyt. ”Journalismiopiskelijat, joilla on yhteyksiä paikallisiin väestöryhmiin, ovat avaintekijä uutistoimitusten monikulttuurisuuden lisäämisessä. Paikallisten lahjakkuuksien vaaliminen vaatii aikaa, mutta se voi olla palkitsevaa.”

Kannattaa kalastella myös sosiaalisessa mediassa: jos halutaan pitää viestintä dynaamisena, täytyy kutsua diginatiivit mukaan, hän jatkaa.


Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto: EU-rahoituksen leikkaaminen kurjistaa media- sekä elokuva- ja tv-alaa

Eurooppalaiset media- ja kulttuurijärjestöt ovat huolissaan EU-tasoisen rahoituksen leikkausuhasta. Suomen Journalistiliitto on liittynyt mukaan järjestöjen yhteiseen kannanottoon, joka on luovutettu Euroopan neuvostolle.

Kysyimme sadalta mediapäättäjältä: Kaksi lupasi nostaa freen palkkioita

”Freelle kuuluu samanlainen korotus kuin median vakituiselle työntekijälle. Tulemme jatkossakin muistuttamaan palkkioiden korottamisesta vastaavasti. Edelleen pyrimme myös sopimaan lehtien kanssa palkkioiden korotuksista ja muista ehdoista”, sanoo edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Sisäpiiritietoja ei pidä piilottaa hallinnollisen taakan varjolla

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä sijoituspalvelulain muuttamiseksi. Hallitus haluaa kumota sijoituspalveluyritysten velvollisuuden ylläpitää sisäpiirirekisteriä sekä sijoituspalveluyritysten sisäpiiriläisten velvollisuuden tehdä sisäpiiri-ilmoituksia. Esitystä perustellaan hallinnollisen taakan keventämisellä. Ammattiliitto Pro ja Journalistiliitto eivät perusteluja niele.