”Journalismin pitäisi esitellä erilaisia näkökulmia ja heijastaa palvelemaansa yleisöä. Nyt on vaarana, että yleisö saa vääristyneen kuvan todellisuudesta ja etnisten vähemmistöjen roolista”, sanoo Kansainvälisen journalistiliiton (IFJ) edustaja Pamela Morinière.”Jos uutistoimitukset menettävät kosketuksensa koko ajan monikulttuurisemman yleisönsä huolenaiheisiin, toiveisiin ja unelmiin, uutisvälineiltä katoaa merkitys ja ne korvataan toisilla”, varoittaa American Society of News Editors (Asne) -järjestön puheenjohtaja Chris Peck.Järjestön mukaan ongelman taustalla ovat vähemmistöihin kuuluvien journalismiopiskelijoiden heikommat lähtökohdat valkoisiin verrattuna.Menestyvien journalismiopiskelijoiden tietä silottavat alan vanhat, valkoisen keskiluokan ja ylemmän keskiluokan perinteet ja mediasuhteet, jotka ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen, Peck kuvaa.Ongelmana työhönottoVähemmistöjen heikkoa edustusta mediassa puolusteltiin aiemmin koulutetun työvoiman puutteella, mutta teoria kumottiin hiljan Alex T. Williamsin tutkimuksessa, jonka Columbia Journalism Review julkaisi. Sen mukaan vähemmistöihin kuuluvia oli 21,4 prosenttia vuosina 2004–2013 journalismin tai viestinnän opintonsa päättäneistä.Heistä vain 49 prosenttia onnistui saamaan kokopäivätyön, kun vastaava osuus valkoisilla oli 66 prosenttia.Williamsin mukaan vähemmistöjen työnsaantia vaikeuttavat muun muassa työnantajien erikoisvaatimukset, kuten palkattoman harjoittelujakson suorittaminen, johon monilla ei ole varaa. Lisäksi heidän opinahjonsa ovat usein heikompitasoisia kuin valkoisten.Peck lisää listalle talousvaikeudet, joiden kanssa yhdysvaltalainen media painiskelee.Vähemmistöjen asemaa alan työmarkkinoilla voi heikentää myös ay-politiikka, jonka mukaan viimeksi työhön otetut irtisanotaan ensin, sanoo Washington Postin toimittaja Doris Truong, joka johtaa Unity Journalists for Diversity -järjestöä.Paljon korjattavaaTilanteen korjaamiseksi on esitetty liuta keinoja. Pamela Morinière kehottaa lisäämään journalismin opetusohjelmiin monikulttuurisuudesta raportointia, nostattamaan keskustelua vähemmistöjen edustuksesta uutistoimituksissa, välittämään tietoa avoimista työpaikoista entistä laajemmalle ja lopettamaan syrjinnän työhönotossa.Chris Peck patistaa noteeraamaan paikalliset kyvyt. ”Journalismiopiskelijat, joilla on yhteyksiä paikallisiin väestöryhmiin, ovat avaintekijä uutistoimitusten monikulttuurisuuden lisäämisessä. Paikallisten lahjakkuuksien vaaliminen vaatii aikaa, mutta se voi olla palkitsevaa.”Kannattaa kalastella myös sosiaalisessa mediassa: jos halutaan pitää viestintä dynaamisena, täytyy kutsua diginatiivit mukaan, hän jatkaa. Avainsanat: Kansainvälinen Monikultturisuus