Uutiset / 15.01.2020

Miten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa tulisi kuvata mediassa?

YK (IPS) Kun jesidiyhteisö kärsi seksuaalisesta väkivallasta ja orjuuttamisesta Isisin kourissa, uutisraportit saivat kansainvälisen yhteisön ryhtymään pikaisiin toimiin. Jotkut jesidinaisista toivoivat, että heidän tarinoidensa kertominen auttaisi heitä saamaan oikeutta. Toisista taas tuntui, että raportointi itsessään oli haitallista, sanoo jesidinaisia haastatellut lakiasiantuntija Sherizaan Minwalla. ”Useimpien haastateltavien kuvaukset kokemuksistaan reportterien kanssa viittasivat journalistien toistuviin eettisiin rikkomuksiin. Näyttää siltä, että reportterit jättivät huomiotta, missä määrin raportit saattaisivat vaikuttaa kielteisesti erittäin traumatisoituneisiin uhreihin ja vielä lisätä naisten yksilöllistä ja kollektiivista pahoinvointia”, Minwalla selittää. Sukupuoleen pohjautuva ja seksuaalinen väkivalta piinaa naisia ja tyttöjä kaikkialla maailmassa, ja se vaikuttaa jopa kolmasosaan maailman naisista. Toimittajilla on keskeinen rooli tapausten julkituomisessa. Sukupuoleen pohjautuvasta väkivallasta raportoiminen kuitenkin sisältää vakavia vaaroja sen uhreille. Kun journalistit kertovat näitä tarinoita huolimattomasti tai vailla asiaankuuluvaa koulutusta, he saattavat aiheuttaa uhreille tunteen hyväksikäytöstä tai stigmalle ja kostolle altistumisesta. YK:n väestörahasto Unfpa ja Rutgersin yliopiston Center for Women’s Global Leadership (CWGL) -keskus ovat aloittaneet yhteistyön journalistien kanssa, jotta nämä osaisivat välttää tässä tärkeässä aihepiirissä piilevät vaarat. ”Journalismi tarjoaa yhden harvoista väylistä uhrien tarinoille tulla kuulluiksi. Valitettavasti journalisteista voi tahtomattaan tulla osa ongelmaa”, Unfpan viestintäasiantuntija Jafar Irshaidat sanoo. Irshaidat on vetänyt journalisteille koulutuksia, joissa sekä opastetaan kertomaan sukupuoleen pohjautuvasta väkivallasta että varoitetaan vahinkojen aiheuttamisen mahdollisuudesta. Seminaareissa käytetään videoita ja keskusteluja, joissa luodataan haastateltavan myöntymistä, suojaamista, uudelleen traumatisoitumista ja väkivallan uhreihin liittyviä harhauskomuksia. Journalisteja kannustetaan etsimään tapoja kertoa sukupuoleen pohjautuvasta väkivallasta turvautumatta tunkeileviin henkilöhaastatteluihin. ”Voi esimerkiksi tehdä tutkivampia feature-juttuja, joissa käsitellään väkivallan ja miehisen ylivallan laajempia yhteiskunnallisia heijastuksia”, Irshaidat ehdottaa. Vuodesta 2014 lähtien yli 500 journalistia on osallistunut Unfpan järjestämiin koulutustilaisuuksiin Jordaniassa, ja noin 1500 on tavoitettu välillisesti. Vuonna 2018 Unfpa ja CWGL yhteistyössä haastattelivat Ammanissa kymmeniä journalisteja, jotta saisivat selkoa heidän haasteistaan ja tarpeistaan. Näin saatu tieto aikanaan jalostuu CWGL:n valmisteilla oleviin käsikirjaan, nettisivustolle ja mobiilisovellukseen. Monet journalistit ovat sanoneet, että koulutuksia pitäisi laajentaa pitemmälle uutistoimituksiin. ”Journalistit valittavat, että monesti heidän juttunsa tapetaan toimituspäällikön pöydällä. Myös toimituksellisen johdon tietoisuutta olisi kohotettava”, Irshaidat sanoo. (Inter Press Service)

Katso myös

Kaikki uutiset

Lehdistönvapaus rapautuu myös Euroopassa

Euroopan kansalaisvapauksien liitto Liberties varoittaa uudessa raportissaan autoritaarisuuden noususta ja demokratian heikkenemisestä Euroopassa. Näiden trendien seurauksena median vapaus EU:ssa on uhattuna. Erityisen uhanalaisia ovat yleisradioyhtiöt.

Liiton neuvottelemia palkan- ja palkkionkorotuksia Yleisradiossa 1.6.

Yleisradion työehtosopimus ja Yhtyneet-sopimus nostavat työntekijöiden palkkoja ja palkkioita.

Lehdistönvapaus globaalisti yhä ahtaammalla: Itä-Eurooppa suuri huoli, valopilkkuna Ukrainan loikka, Suomessakin haasteita

Suomi on säilyttänyt viidennen sijansa indeksissä, mutta tilanteen heikkeneminen etenkin Itä-Euroopassa on Suomellekin suuri huoli.