Uutiset / 10.02.2021

Miten pelastamme journalismin koronanjälkeisessä maailmassa?

(IPS – Anya Schiffrin, Hannah Clifford, Allynn McInerney, Kylie Tumiatti ja Léa Allirajah) Journalistit kaikkialla maailmassa tuntevat nahoissaan koronapandemian: työpaikkojen menetyksiä, lomautuksia ja julkaisujen lakkautuksia. Hyväntekeväisyyttä harjoittavat henkilöt, journalismiorganisaatiot, ekonomistit ja hallitukset ovat kehitelleet keinoja torjua pandemian taloudellisia tuhoja. Monet ovat ehdottaneet näiden tahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä. Konrad Adenauer -säätiön tuoreessa raportissa ”Saving Journalism: A Vision for the Post-Covid World” tarkastellaan, millaisilla keinoilla ala voitaisiin pelastaa. Ratkaisuehdotukset on jaettu neljään luokkaan: suurilta teknoyhtiöiltä saatava tuki uutistuotannolle, valtion tuki, uudet liiketoimintamallit ja hyväntekeväisyyttä harjoittavien henkilöiden tai järjestöjen myöntämä rahoitus. Suuret teknoyhtiöt maksamaan uutisista Monet ovat sitä mieltä, että olisi jo aika saada suuret teknoyhtiöt merkittävästi tukemaan journalismia. Valtio voisi edesauttaa asiassa. Uusia uria aukova esimerkki on Australian kuluttaja- ja kilpailukomission joulukuussa esittelemä uusi medialaki, joka velvoittaisi Googlen ja Facebookin maksamaan välittämistään uutisista. Lain mukaan teknojättien pitäisi suostua välimiesmenettelyyn, jos maksuista ei muuten päästä yksimielisyyteen. Laki velvoittaisi teknoyritykset myös ilmoittamaan uutisia tuottaville medioille, kun ne muuttavat algoritmejaan, joka vaikuttavat käyttäjäliikenteeseen. Jos laki astuu voimaan, se tasapainottaa uutisorganisaatioiden ja nettialustojen välistä suhdetta. Saksa, Espanja ja Ranska ovat jo aiemmin yrittäneet tekijänoikeuslakeihin vedoten saada teknojätit maksamaan uutisista, onnistumatta. Australian lähestymiskulma on kuitenkin toinen: käytetään kilpailulakia, jotta teknoyritysten ja mediayhtiöiden välinen voimatasapaino muuttuisi. Jos laki astuu voimaan, Australia on onnistunut siinä missä Yhdysvallat on epäonnistunut. Valtion tukiaiset Valtion tuki on alkanut uudestaan kiinnostaa uutisten tuottajia myös Afrikassa ja Yhdysvalloissa, joissa on perinteisesti pelätty julkista rahoitusta. Muiden maiden journalistit katselevat kaihoisasti niitä maita, joissa journalismin rahoitus on sisällytetty yleisiin koronan vaikutusten lieventämistoimiin. Norjassa, Tanskassa, Kanadassa, Australiassa ja Singaporessa laatujournalismia ja journalisteja on tuettu ylimääräisellä valtion rahoituksella ja/tai verohelpotuksilla. Australian hallitus loi toukokuussa 50 miljoonan Australian dollarin (n. 31,5 miljoonaa euroa) rahaston ylläpitämään yleishyödyllistä alueellista journalismia. Norja ja Singapore ovat tukeneet myös freelancereita, ja Norja ohjannut 27 miljoonaa Norjan kruunua (2,7 miljoonaa euroa) mediaorganisaatioille, jotka ovat viruksen takia menettäneet ilmoitustulojaan. Tanskan hallitus puolestaan antoi 180 miljoonaa Tanskan kruunua (24,2 miljoonaa euroa) korvaamaan maalis-kesäkuussa menetettyjä mainostuloja. Näitä ideoita voisi ja pitäisi kokeilla muissakin maissa. Uudet liiketoimintamallit Innovoijat miettivät, miten nykyisiä liiketoimintamalleja voitaisiin muuttaa siten, että laatujournalismi säilyy tulevaisuudessakin. Hedge-rahastot omistavat Yhdysvalloissa 6 700 paikallista uutisjulkaisua. Tämä huolestuttaa monia media-ammattilaisia, koska rahastot eivät ole kiinnostuneita uutistuotannon pitkäjänteisestä tukemisesta, vaan pikaisten voittojen tekemisestä. Rahastojen käsissä niitä odottaa vain jäljellä olevien varojen siirto pois yhtiöistä ja kuolema. Steve Waldman on ehdottanut, että nämä julkaisut voisi muuttaa voittoa tavoittelemattomiksi tai paikallisesti omistetuiksi. Säätiörahoitus Säätiörahoitus on pitänyt hengissä satoja, ellei tuhansia pieniä start-up-yrityksiä kautta maailman. Vuonna 2020 monet organisaatiot perustivat hätärahastoja ja melkein hukkuivat anomuksiin. Google News Initiative rahoitti julkaisuja Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa apurahoilla, joiden määrät vaihtelivat 5 000 Yhdysvaltain dollarista (n. 4 100 euroa) 30 000 dollariin (25 000 euroa). Saajia oli 5 300, hakijoita lähes 12 000. Koska Latinalaisen Amerikan hallitukset eivät juuri ole tukeneet journalismia, tehtävä on jäänyt lähinnä säätiöille. Google ja Facebook ovat astuneet avuksi. Facebook ja International Center for Journalists ovat toimittaneet 2 miljoonaa dollaria (1,66 miljoonaa euroa) apurahoina latinalaisamerikkalaisille julkaisuille, jotta nämä voivat raportoida koronasta. Ecuadorissa kaksi yliopistoa yhteistyössä kahden julkaisun kanssa hakee Yhdysvaltain hallitukselta apurahaa korona-disinformaation torjumiseen. Johtopäätöksiä Kukin yllä esitellyistä vaihtoehdoista tarjoaa jotain toivoa, mutta yksikään niistä ei yksinään riitä – etenkään nyt, kun pandemia pahentaa kriisiä. Hyväntekeväisyys on kyllä pitänyt pystyssä tuhansia julkaisuja kautta maailman, mutta järjestelmällisempi tukisysteemi on tarpeen. Mielestämme tarvitaan enemmän lahjoittajien koordinointia ja valtion tukea, jonka tavoitteena on  jo olemassa olevien julkaisujen hengissä pitäminen ja paikallisen uutisekosysteemin vahvistaminen . Ettei siis rahoitettaisi pelkästään pieniä start-uppeja, jotka päätyvät kilpailemaan toisensa hengiltä. Tutkimuksesta käy ilmi, että niiltä mailta, jotka tarjoavat valtiontukea laatujournalismille sekä yrittävät saada isot teknoyhtiöt maksamaan uutisista on paljon opittavaa. (Inter Press Service) Tri Anya Schiffrin on Columbia yliopiston kansainvälisen politiikan vanhempi lehtori, joka kirjoitti raportin oppilaidensa Hannah Cliffordin, Allynn McInerneyn, Kylie Tumiattin ja Léa Allirajahin kanssa.  

Katso myös

Kaikki uutiset

Leikkaukset media-alalla rapauttavat Suomen kokonaisturvallisuutta

Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Valtuuston kyselytunnilla keskustelua häirinnästä, palkka-avoimuudesta ja tasa-arvosta

Helsingissä koolla oleva valtuusto keskusteli häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla – ja siitä, miten siihen voitaisiin puuttua.

Osastot saavat lisää rahaa toimintaansa

Journalistiliiton valtuusto päätti korottaa niin kutsuttua osastopalautuksen perusavustusta 30 prosenttia vuoden 2025 alusta.