Uutiset / 25.01.2023

MediaTyö2030-hankkeesta ratkaisuja osaamisen kehittämiseen

Media-alalle kaivataan osaamista erityisesti digitaitoihin, monikanavaisuuteen ja kaupallistamiseen, selviää joulukuussa päättyneen MediaTyö2030-hankkeen tuloksista. Hankkeessa selvitettiin media-alan osaamistarpeita kyselyiden, työpajan ja haastattelujen kautta sekä luotiin pohjaa media-alan yhteiselle oppimisalustalle. Hanke on Medialiiton sekä alan palkansaajajärjestöjen Journalistiliiton, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron yhteinen kehittämishanke. Media-alan osaamistarpeita selvitettiin MediaTyö2030-hankkeessa. Tärkeimmiksi tunnistetuiksi osaamistarpeiksi nousivat kyselyiden ja haastatteluiden perusteella digitaidot, monikanavaisuus ja kaupallistaminen. Digitaalisuuteen liittyvät taidot nähdään tärkeinä käytännön työkalujen sekä muutosvalmiuden osalta. Tähän liittyvä monikanavaisuus on muuttanut media-alan toimintaa, sillä käytössä olevien kanavien määrä on olennaisesti lisääntynyt digitaalisuuden lisääntyessä. Myös kaupallisuuden ja liiketoiminnan periaatteiden ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Media-alalle tärkeitä alueita kaupallisuudessa olivat erityisesti tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen sekä hinnoittelumallit. Nämä osaamisen alueet auttavat sekä yrityksiä että työntekijöitä kohtaamaan alaan vaikuttavan digitalisoitumisen ja jatkuvan murroksen. Tunnistettujen osaamistarpeiden pohjalta luotiin perustuksia media-alan yhteiselle oppimisalustalle, jossa keskiössä ovat erityisesti tärkeimmiksi nähdyt osaamistarpeet. Hankkeen puitteissa pilotoitiin palvelua, joka toimisi media-alan työntekijöiden pääasiallisena paikkana itseoppimiseen ja taitojen kehittämiseen. ”Ratkaisun on tarkoitus olla yritys- ja yhteisövetoinen ja tavoitteena on hyödyntää verkostojen potentiaalia”, hankkeen projektipäällikkö, Medialiiton uuden kasvun johtaja Noora Alanne kommentoi. Seuraavana tavoitteena on kehittää hankkeen pohjalta oppimisalustaa eteenpäin ja viedä se käytäntöön. Hankkeen tuloksia on esitelty ja työelämän osaamistarpeista keskusteltu oppilaitosten kanssa. Tältä pohjalta lisätään toimialan ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja perustetaan yhteinen foorumi. MediaTyö2030-hankkeen taustaa MediaTyö2030 – Media-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja jatkuva oppiminen on Medialiiton sekä alan palkansaajajärjestöjen Ammattiliitto Pron, Suomen Journalistiliiton ja Teollisuusliiton yhteinen kehittämishanke. Projektin tavoitteena oli löytää osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen keinoja, joita voidaan hyödyntää laajasti media-alan yritystoimijoiden kesken lyhyellä aikavälillä. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2021 ja päättyi joulukuussa 2022. Hankkeen taustalla on media-alan jatkuva muutos ja nopea murros, johon oppilaitosten ja koulutusten ei olla nähty vastaavan tarpeeksi nopeasti. Sekä työntekijöillä että yrityksillä on ollut tarve kehittää jatkuvaa oppimista työelämässä, ja tähän tarpeeseen hanke vastaa. Hanke on osa TYÖ2030-ohjelmaa, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa Työterveyslaitos. Hankkeelle myönnettiin 190 000 euron rahoitus. Teksti: Medialiitto Hankkeesta aiemmin: 16.2.2022 Media-alan ammattilaisille koulutusalusta osaamisen kehittämiseen – osallistu pilottiin

Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.